METSÄRATAPERINNE

ESKOLAN METSÄRATAMUSEO/METSÄRADAN PERINNEKESKUS

Pikkurataromaanit

Toiminta-aikanaan Pikkurata vaikutti vahvasti ympäristöönsä. Se toi työtä sadoille ellei tuhansille ihmisille. Vahvin vaikutus Pikkuradan toiminnalla oli luonnollisesti Eskolan kylään. Se loi puitteet ajattelulle, jonka seurauksena Eskola tänäkin päivänä on alueen teollistuneimpia kyliä.

Eskolassa on tajuttu metsäradan merkitys kylän nykyiselle olemukselle. Kyläläiset ovat ottaneet asiakseen metsärataperinteen keräämisen ja säilyttämisen.

1984 käynnistyneen kylätaloprojektin myötä vanha veturitalli jatkaa nyt olemassaoloaan eskolaisten kylätalona ja ympärilleen kehittyneen asumisyhteisön palvelu- ja kerhotiloina.

Koska metsähallitus ei radan lopettamistapahtumien aikana nähnyt mitään syytä säilyttää yhtäkään neljästä pikkuradan vetojuhdasta, eskolaiset katsoivat aiheelliseksi hankkia edes vastaavan veturin Pikkuradan muistomerkiksi. Sopiva vetojuhta löytyi silloisesta Neuvostoliitosta nykyisen Viron alueelta. Lähes raatona hankittu veturi sai Eskolassa uuden elämän.

Pikkuradan historia, Anne Ruuttula-Vasarin ESKOLAN METSÄRATA eli pitkin Pikkurataa, tallentaa Pikkuradan menneisyyden kansiensa välissä. Vuonna 1988 ilmestynyt teos kertoo Pikkuradan elinkaaren historialliset tosiasiat, joiden seassa elää Pikkuradalla työskennelleiden ihmisten osin omaäänisiäkin tarinoita.

Eskolan kylätalolla on tallennettuna Pikkuradan valokuvat, joiden laajamittainen keräys suoritettiin 1980 -luvulla. Noista sadoista kuvista on valittu osa myös edellä mainitun teoksen kuvitukseksi.

Valokuvien lisäksi Eskolassa on Metsäratamuseoon tallennettuna Pikkuradan esineistöä.

Metsäradan puretuista kämpistä kertovat kunkin sijaintipaikan kohdalla entisen ratalinja varressa seisovat kämppätaulut, jotka antavat tietoa kyseisitä rakennuksista.

Metsärataperinteen vaalimista on myös jokakesäinen Pikkuratakävely. Alkukesän yön aikana kävelijät vaeltavat Eskolasta Sieviin Saariveden entiselle metsäkämpälle. Matkaa kertyy noin neljäkymmentä kilometriä. Viime vuosina on ollut mahdollisuus valita myös lyhyempi versio, Metsäherran pisto, jonka pituus on noin kolmetoista kilometriä. Sen valinneet lopettavat kävelynsä Ristilään, Sievi - Toholampi tien tietämille.

Pikkuradan reittiä on hyödynnetty myös Pikkurata -ajoissa. Kaksipäiväisen koiravaljakkokilpailu on ajettu jo kahtena vuonna välillä Eskola -Saariveden kämppä - Eskola.

Omalta osaltaan metsäradan perinnettä ovat vaalineet eskolalaiset näyttelijät, jotka ovat esittäneet Eskolan eri kesäjuhlilla ja Eskolan kesäteatterissa neljä metsärata-aiheista näytelmää.

Kesäjuhlien yhteydessä esitetyt näytelmät on ohjannut Aili-Marjatta Niemelä. Käsikirjoituksista on vastannut Arto Ojakangas.

Kuvassa kolmikymmenluvun lemmepari: Pikkuradan jätkä, Heikki (Ismo Ojakangas) ja eskolalaisen talon tytär Hanna (Päivi Antinoja) näytelmässä Hakaneula.

Eskolan kesäteatterissa vuonna 2005 esitettyssä näytelmässä Pikkupässin viimeiset vihellykset Pikkuradan työmiehiä esittivät vas. Antero Iso-Kungas, Kalevi Hietala, Juha Heikkilä ja Risto Soini

Näytelmän ohjasi Helena Honkala.
SIVUN ALKUUN