PIKKURADAN RAKENTAMINEN


Ensimmäiset valmistelevat työt metsäradan rakentamiseksi Lestin hoitoalueen metsiin tehtiin vuonna 1919. Rakentamisen liikkeellelähtö tapahtui nykykäsittein sanottuva varsin matalalla profiililla, melkein varkain. Kun ensimmäinen linja halkoi eskolalaista metsämaisemaa, puhuttiin koelinjasta.

Ratatyömaa oli jo joltisessakin vauhdissa kun valtioneuvosto 16.2 1921 teki päätöksen metsäradan rakentamisesta ja sen vaatimien maa-alueiden pakkolunastuksesta. Vaivihkainen ja voisiko sanoa hiukan epämääräinen tapa hoitaa asioita aiheutti epäluuloa paikallisen väestön keskuudessa.

Alkuun päästyään rautatie eteni nopeasti kohden sydänmaata. Vuoden 1921 lopussa rataa oli valmiina kolmetoista kilometriä. Ja vuonna 1925 oltiin ja 33 kilometrin päässä Eskolasta, Haaroissa, missä rata jakaantui Lestinjärven ja Teeriharjun haaroiksi. Näistä Eskola - Teeriharju -osuuden pituus oli 55 kilometriä ja Haara - Lestinjärvi (Suokanta) osuus 13 kilometriä. Maksimipituutensa, 68 kilometriä, Pikkurata saavutti 1941.

Kun Pikkuradan purkamisen aika tuli vuonna 1961, rata pistettiin pakettiin puolessa vuodessa.

Rautatien rakentaminen 1920 -luvulla oli lapiomiesten hommaa. Soraa kuljetti aluksi Erkki -veturi perässään nollavaunuiksi kutsuttuja kuupavaunuja. Ykkösen ja Kakkosen saavuttua Pikkuradan vetojuhdiksi maa-ainesta kuljetettiin puutavaravaunujen päälle rakennetuilla lavoilla.

Soran ja hiekan luomisen lisäksi lapion heiluttelemista riitti ratalinjalle osuvien suoalueiden kuivatuksessa.

Lapiomiehiä Pikkuradalla oli itänaapurista saakka. Niin sanottuja Kronstadtin pakolaisia on rataa tekemässä, kämppiä rakentamassa ja jossakin määrin myös puutavaraa lastaamassa alun toista sataa miestä.

Vaikka radan rakennustyö olikin enimmäkseen lapiomiesten hommaa, löytyi työmaalta myös konevoimaa. Kuvassa ns. pienempi Hullu-jussi.
SIVUN ALKUUN