Huiskuhännät
BH Story Goes Tommy Girl, Fin & S Mva Safe Keeper´s Anarkist sekä Kowhai Noname Warrior


Päiväkirja

Giara

Wanda

Woody

Omistaja

Pennut

Bobby-quarter

In memorian

Linkit

Vieraskirja

Etusivu


BH Story Goes Tommy Girl " Giara

*Pähkinänkuoressa*  *Luonne*  *Harrastukset*  *Tulokset*  *Terveystiedot*  *Kasvukuvat*  *Giaranaattori*




 



Giaran harrastukset:

Giara harrastaa enemmän ja vähemmän tosissaan useita eri lajeja. Tietyistä lajeista on tullut meille vuosien saatossa rakkaampia kuin toisita, mutta ainakin leikin varjolla harrastamme noin kahdeksaa eri lajia.

Giaran laji valikoimaan kuuluu TOKO, agility, haku, jälki, vetohiihto, partio sekä nuorempana näyttelyt ja mätsärit. Suosikkilajeistamme löydät lyhyet esittelyt alta :)


Toko

Toko on ollut läpi koko Giaran elämän meidän päälaji. Sitä kun on ollut helppo treenata päineenkin ;)

Pentuna Giaran kanssa käytiin Haapavedellä arkitottelevaisuus kurssilla. Sen jälkeen vuosia treenasimme ihan vain kahdestaan, kun emme löytäneet sopivia harrastusporukoita tueksemme. Toki muutamissa viikonloppukoulutuksissa tuli käytyä hakemassa apua, mutta enimmäkseen aina vuoteen 2008 asti olimme kahdestaan.

Saimme keväällä 2009 kilpailuoikeiden avoimeen luokkaan ja siinä onkin tarkoitus startata heti kun vain ollaan valmiina.

Meillä oli pitkään kisoissa ongelmia, sillä Giara toimi kokeissa aivan eri tavalla kuin treeneissä. Liekö luki jännittävää omistajaansa, sillä normaalisti aina-valmis-duracellpupu-tottistaitajani veti kisoissa häntä alhaalla, pää matalalla ja muutenkin hyvin vaisuna. Toinen asia mikä kisoissa meillä oli ongelmana oli luoksepäästävyys sekä se, että Giara kestäisi innolla läpi koko kisan ilman konkreettista palkkaa. Näiden ongelmien kanssa painittiin enemmän tai vähemmän kolmen vuoden ajan, kunnes saatiin palaset loksahtamaan paikoilleen ja päästiin alokasluokasta eroon ;)

Treenatessa Giara on siis kuitenkin mitä mainioin tottistelukaveri. Se tekee aina innolla ja on nopea oppimaan. Treeneistä harvoin lähdetään ilman hymyä kasvoilla ;)

Pääosin on Giara koulutettu ihan yksin reenaten, mutta vuosina 2008-2010 kuljimme OKK:n riveissä reenaamassa, koska porukassa reenaaminen tuntui Giaran kanssa olevan todella tehokas tapa pureutua moniin eri ongelmiin. Nivalaan takaisin muuton myötä oli reeniseura hetken aikaa hakusessa, mutta onneksi sieltäkin sitten viimein löytyi porukkaa jotka meidätkin huolivat mukaansa tokoilemaan :)

Koontia Giaran käymät tokokurssit:
Kevät 2008, OKK, Jatko-möllit
Syksy 2008 - Kevät 2009, OKK, Alokas/Avoin luokka

 



Giara ensimmäisessä möllitokossaan Sievissä 2006
(C) Leena Partanen


Noudon testailua hallissa maaliskuussa 2011
(C) Tytti Luikku

 



Rataharjoittelua keväällä 2011
(C) Jari Löllö


Giara agilityradalla pitkästä aikaa keväällä 2011
(C) Jari Löllö


Giaran keppi reeniä 2011
(C) Hanna Kankaanpää


Giaran syöksy putkesta 2011
(C) Hanna Kankaanpää


Puomin rauhalliseksi opettelua 2007
 


Agility

Agility ei todellakaan ollut alussa meidän bravuureja ;) Pitkään ajattelin, että koko lajia ei kehtaa muiden silmien katsoessa edes koittaa reenata, mutta vuoden 2007 alussa alkoi tuntua vähän toiselta ;)

Agilityn opettelemisen aloitimme vähän omin päin putken ja pussin kanssa n. 5-6kk iässä. Ne olivatkin Giaralle helppoja esteitä ja ovat vielä ehdottomasti niitä sen suosikkeja ;) Giaran ollessa 8kk menimme Nivalassa Agilityn alkeiskurssille ja opettelimme siellä niitä esteitä jota nuoren koiran kanssa voi opetella. (Matala pöytä, matalat hypyt, puomi,  muuri, lyhyt pituus, jne.) Vuoden iän tullessa täyteen käytiin vielä ominpäin opettelemassa A ja korkeammat hypyt. Kesällä 2006 oli sitten pujottelun opettelemisen vuoro ja sitä ahkerasti lähes päivittäin takapihallamme vanhemmillani reenasimme. Vielä on ehkä parannettavaa siinä, mutta kyllä tuo neiti senkin jo itsenäisesti osaa mennä :) Oikeastaan ainoa este jota Giara ei osaa on keinu ja sekin lähinnä siitä syystä ettei meillä ole ollut sitä oikein missään mahdollisuutta reenailla.

Alkuhankaluudet Giaran kanssa agilityssa oli siinä, että se meni ihan sekaisin. Se tommaili minua jalkoihin kiinni kun juoksin yms. Tästä ikävästä tavasta päästiin kuitenkin eroon ja hetken aikaa agility oli ihan kivaa minullekin ;) Sitten alkoi Giaran turbovaihde vaihe. Se paineli niin lujaa menemään etten minä hidasälyinen pysynyt sen matkassa ;) Lisäksi se mielellään syöksyi lempiesteisiinsä ihan ilman pyytämisiäni. Vastapainona tälle säntäilylle se osasi myös jähmettymisen taion kun ei saanut mennä haluamaansa estettä ;) Näihin ongelmiin paneuduttiin pitkään ja kuvittelin jo jossain vaiheessa, että koko agility saa meidän osaltamme jäädä. Monesti kävimme vain istahtamassa agility esteen edessä ja lähdimme kotiin. Joskus otimme muutaman hypyn ja lähdimme kotiin. Välistä sitten pitempää reeniä, mutta nekin niin että radat eivät mahdottoman pitkiä olleet. Noilla avuilla alkoi Giara palata haltuun pikku hiljaa, vaikka tosiaan toivon olin jo välistä menettänyt.

Agility lähti meillä uuteen nousuun syksyllä 2006, kun totesin erään koulun pihalla Giaraa hyppyyttäessäni, että hitto vie, sehän pysyy hanskassa. Koira joka ennen jumitti ja teki ihan omia juttujaan agilityn suhteen, olikin yhtä-äkkeä niin kuuliainen kuin vain olla ja voi. Jännityksellä odotin kevättä, kun Nivalan agilitykentälle taas pääsee kokeilemaan koiraa. Kevät tuli ja eka kerta miltein vuoteen agility kentällä olikin yhtä juhlaa. Koira toimi hienosti siihen nähden millainen se ennen oli ollut. Ehkäpä agilityssäkin joskus näytetään vielä ;)

Kesällä 2007 kävimme ottamassa oppia agilityyn Sievin kennelkerhon reeneissä kerran viikossa. Paljon Giara sieltä oppikin, mutta paljon tuli myös uusia hankaluuksia, kuten omistajan ohjausvirheet :D

Tämän jälkeen on agilityssä ollut Giaran kanssa hiljaiseloa, sillä koen itse olevani liian aloittelija ohjaamaan Giaraa oikein ja haluaisin sen vuoksi päästä johonkin ohjattuun ryhmään reenaamaan, jotta minun tekemät virheeni joku viisaampi korjaisi ;) Kuitenkaan emme onnistuneet pääsemään OKK:n agilityryhmiin mukaan Oulussa asuessamme. Nivalaan muuton myötä ovat agilityn harrastamismahdollisuudet parantuneet, mutta ohjattua ryhmää en vielä ole Giaralle löytänyt.

Koontina Giaran käymäyt agilitykurssit:
Kesä 2005, Agilityn alkeet, Nivala
Kesä 2007, Agilityn jatkokurssi, Sievi


Haku

Hakua ollaan ihan pikkupennusta asti vähän tietämättämmekin reenanneet. Giara osasi jo kohtuu nuorena etsiä käskystäni metsästä ukon, tulla luokseni ja sen jälkeen käskystä näyttää ukon.

Kesällä 2006 käytiin Sievissä Haku-koulutuksessa ja siellä otettiin ilmaisuun mukaan rulla. Rullan minulle takaisin tuonti tuotti tuolloin vaikeuksia kun maalimies on Giaran mielestä niin kiva.

Hakua reenaillaan lähinnä kavereideni ehdoilla (elikkä jokuhan mun on pakko maalimieheksi saada;)). Muuten homma toimii todella hyvin, mutta rullan kanssa täytyy vielä vähän tehdä töitä, jotta Giara sen myös minulle asti toisi.

Haku on ehdottomasti Giaran lempilaji ja myös kovasti omistajankin mieleen :)

Giara suoritti BH-kokeen hyväksytysti 15.5.2010, joten pieni haave olisi joskus päästä kokeilemaan millaista on haku kisoissa ;) Kaukana tästä ollaan tosin vielä tässä vaiheessa, mutta ainahan saa yrittää :)

Kesällä 2010 onnistuimme viimein löytämään hakuryhmän, joka huoli meidät matkaansa. Kesän alussa käydyn pelastushakuleirin tuloksena Nivalan, Sievin ja Haapaveden alueelta nousi pystyyn oma hakuryhmä, joka harjoitteli ahkerasti loppukesän 2010. Giaran rullan palautusongelmiinkin alkoi löytyä ratkaisuja. Odotukset ovat siis suuret kesää 2011 ajatellen :)

 



Supekisoissa rastimiehenä kesällä 2005

 



Giara kannuksessa 2006


Giaran pää poseeraus 2011
(C) Tiina Kankaanpää

 


Näyttelyt

Giaran ollessa vielä kovin nuori (n.5kk-8kk) kävimme Haapajärvellä näyttelyharjoituksissa. Muistan vieläkin kuinka hankalaa alku oli, kun Giara paimensi ja saalisti kaikkia muita koiria jotka juoksivat yms. Niin vain lopulta tämänkin neidin näyttelykäyttäyminen saatiin kuntoon juoksemisen osalta.

Vähän myöhemmin iski Giaralle tutkimiskammo. Se näppäsi erästä mätsäri tuomaria. Suskun neuvoin asiaan paneuduttiin nopeasti ja siitä päästiin eroon. Edelleenkään en kuitenkaan epäröi näpätä neitoa nokasta kiinni tutkimisen aikana ;)

Vuoden 2005 aikana kiersimme näyttelyitä ahkerasti ja jatkoimme samaa rataa vielä keväällä 2006. Alkuun tuomarit toivoivat Giaran kehittyvän vielä ja kun siitä päästiin alkoi tulla haukkua sen hännästä, jota se mielellään muitten koirien kanssa kehässä juostessaan kantaa ylhäällä. Tähän häntä ongelmaan jäätiin sitten paneutumaan ja unohdettiin näyttelyt joksikin aikaa.

Keväällä 2007 käytiin pitkästä aikaa Giaran kanssa virallisissa näyttelyissä. Reissu ei mennyt ihan putkeen, sillä Giara näykkäsi tuomaria ja lähättipä vielä peräänkin, kun minulla ei ollut se kunnolla käsissä. Ongelma näppäilyjen kanssa oli palannut pahempana kuin koskaan ennen. Tähän ongelmaan jäätiin sitten paneutumaan oikein olan takaa.

Tällä hetkellä Giaran paras laatuarvostelu on Erittäin Hyvä ja pentuaikana kerkesi se napata yhden KP:n ekoista näyttelyistään.

Iän tuoma varmuus on rauhoittanut Giaran näppäilyongelmaa, eikä se ole enää ongelmana esimerkiksi tokossa tai haussa. En kuitenkaan ole vielä uskaltanut riskeerata tokon kisaamista sillä, että veisin Giaran näyttelyyn ja vanha ongelma pian palaisi takaisin. Kesällä 2011 on kuitenkin Giaran kanssa tarkoitus käydä pitkästä aikaa muutamissa mätsäreissä ja katsotaan josko sitten veteraani iässä vielä ihan virallisiakin näyttelyitä käytäisiin kokeilemassa :)

 


Paimennus

Ai niin, ja ollaanhan me kokeiltu paimennustakin =D

Syksyllä 2005 kävimme Tupoksessa kokeilemassa onko tästä meidän neidistä paimeneksi. Alkuun Giara ei tuntunut tajuavan lampaiden päälle yhtään mitään, mutta loppua kohden rupesi jo vaikuttamaan paremmalta :)

Paimennus ei ehkä kuitenkaan ollut se meidän juttu ja niimpä se on jäänyt vain tähän yhteen kokeilukertaan... Mutta eihän sitä koskaan tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan ;)

 

 

Giara Tupoksessa sytytyksessä noin vuoden ikäisenä.
 



Giara talvella 2004 partiokämpällä.


Partio

Ai miten partio liittyy koiran harrastuksiin? =D Giaralla aikanaan hyvin suurena osana.

Pikku pennusta asti on Giara kulkenut mukanani partio reissuilla. Se on ollut vetämieni vartioiden ilon aiheena kämppäreissuilla, rakennellut suunnistusrataa kanssani ja muutenkin vain muodostunut Nivalan Partion vakiokalusteeksi jos minä olen mukana ;)

Giara sai myös virallisen kisakoiran nimikkeen oltuaan minun mukanani Kalajoella Jussin Jotos kisassa kesällä 2005. Vaelsimme kisamatkana n.20km matkan ja suoritimme välissä rasteja. Giara käyttäytyi koko reissun ajan todella mallikelpoisesti ja paljastipa se ruokarastilla erään joukkueen maahan kätkemän jätevuorenkin rastimiesten iloksi =D

Minun muutettuani Ouluun jäivät partio hommat pikku hiljaa taakse ja niin myös Giaran partio koira ura.

 

 

Jälki

Kesällä 2006 innostuin ensimmäisen kerran elämässäni jäljen teosta. Perusteet Giaran kanssa saimme Sievissä järjestetyn hakukurssin yhteydessä. Siellä homma aloitettiin ihan makkararuudulla, joka Giaralle oli erittäin helppo nakki ;)

Sievistä saatujen oppien avulla ajelin kesän 2006 aikana Giaralle vajaan parikymmentä jälkeä. Tuon kesän jälkeen joka kesä jokunen jälki ajettiin, mutta oma epävarmuuteni jäljen opettamisessa jumitti tätä lajia kovasti.

Kesällä 2011 vasta tajusin, kuinka helpolla olin koirani päästänyt jäljillä. Giaralla oli aina ollut makkaraa jäljellä ja paljon. Sen jäljet olivat olleet maksimissaan ehkä 40 askelta. Omaa osaamattomuuttani olin jallittanut paikallani vuosien ajan jälkihommissa ;)

Kesän 2011 aikana jälkiä ajettiinkin sitten taas vähän tiheämmin. Uskoni Giaran jäljestystaitoihin opettamisieni jälkeen ei ollut kovinkaan kova, mutta se osoitti kyllä, että nenäänsä se osaa käyttää :)

Giaran kanssa jälki on ja varmasti tuleekin olemaan kuitenkin vain mukavaa vaihtelua muihin reeneihimme. Sinänsä harmi, sillä jälkikoira Giarasta olisi varmasti tullut kun olisin osannut sitä viedä eteenpäin. Ja tuleehan ja onhan se jo nyt ihan kivan jälkikoira, kisahommiin me ei vaan enää oltaisi taidettu keretä ;)