|
Huiskuhännät |
||
|
|
||
|
*Pähkinänkuoressa* *Luonne* *Harrastukset* *Tulokset* *Terveystiedot* *Kasvukuvat*
|
||
|
|
Wandan kanssa on tullut kokeiltua monenlaisia lajeja. Nuorempana aikamme kului lähinnä lenkkeillessä, mutta Wandan tullessa kahden vuoden ikään alkoikin sitten tehokas harrastaminen useammassakin lajissa. Wandan kanssa päälajina on ollut Toko. Kesällä 2009 innoistuimme vesipelastuksesta, jossa Wanda onkin osoittanut kynsiään :) Kesällä 2010 haku ja jälki astuivat kunnolla myös kuvioihin mukaan ja syksystä 2010 asti on Wandan kanssa treenatty myös agilityä säännöllisesti. Wanda on osoittautunut oikein mukavaksi harrastelukaveriksi lajiin kuin lajiin. Otit sitten matkaasi vetovaljaat, ketjukaulaimen, PK-liivit tai uimarenkaan niin tämä koira on aina valmis matkaasi mukaan, ainakin omaksi ilokseen ;)
|
|
|
Toko Wanda ja Toko on ollut välistä kuin siirappia ja välistä kuin ruusuilla tanssia ;) Alle vuoden ikäisenä Wanda toimi kohtuu kivasti reenaillessa. Se oppi nopeasti istumisen, ripeän maahan menon, odottamisen, silmiin katsomisen, paikalla makuun perusteet, hitaan sivulle tulon ja siihen se sitten jäikin :P Wanda sai pentuna elää melko rauhassa tottistelulta. Halusin vain perus arjen sen kanssa kuntoon, ennekuin aloin haaveillakaan mistään muusta. Kun Wanda täytti vuoden yritin - huom! yritin - alkaa sen kanssa reenailemaan vähän tavoitteellisemmin - mistä ei tullut sitten yhtään mitään. Koiraa ei kiinnostanut sen enempää lelut, minä kuin namitkaan vaan kaikki ympärillä oleva oli paljon mielenkiintoisempaa. Väkisin tahkosin muutamia reenejä ja lopulta loppui innostus itseltäkin. Ehkä en vain osannut oikeasti motivoida koiraani. Kesällä 2008, Wandan ollessa 2-vuotias, päätin, että nyt minä taon Wandan päähän ainakin jotakin läpi. Ystäväni Anna-Kaisan ja hänen koirien kanssa reenattiin kesällä ahkerasti useamman kerran viikossa. Reenit olivat enimmäkseen tuskaa Wandan kanssa. Se kiinnostui leluista, mutta ei tahtonut silti toimia. Loppu kesästä keksin ruveta palkkaamaan sitä kahden eri lelun yhdistelmällä, niin että aina kun toisen lelun heitin sitten palkaksi, niin minulle jäi toinen lelu, jolla sain Wandan palaamaan luokseni ja kiinnostumaan minusta. Reenailu meni kuitenkin aina enimmäkseen leikiksi, mutta tuolloin minulle oli pääasia, että Wanda innostuu minusta ja sillä on minun kanssani hauskaa. Syksyllä 2008 jotakin napsahti Wandan päässä. Kuin salamaniskusta se alkoi toimia kuin unelma. Ilmoitin melkein niiltä istumilta Wandan mukaan Oulun koirakerhon reeneihin ja Wanda pääsikin mukaan jatko-möllit ryhmään. Syksyn 2008 aikana saatiin Wandan kanssa alokasluokan liikkeet melkolailla täysin haltuun. Wanda teki innolla ja todella mielellään tottista kanssani ja minä todella nautin sen kanssa tekemisestä. Kouluttajat vihjailivat jo kisoihinkin menemisestä, mutta minä kaipasin ja kaipaan edelleen vielä varmuutta ja luottoa Wandaan. Tällä hetkellä Wanda toimii todella hyvin yleensä kentällä kuin kentällä, mutta kaikista parhaiten sisähallissa. Niin ja jos lähden näyttämään, miten hienosti Wanda toimii ystävälleni Anna-Kaisalle, niin Wanda ei toimi ollenkaan :P Mutta siis tällä hetkellä minulla on mielestäni todella loistava harrastuskoiran alku käsissäni ja tästä on todella hyvä jatkaa eteenpäin. Syksyllä 2010 korkattiin viralliset toko-kisat Wandan kanssa vaihtelevalla menestyksellä. Itselleni kaikki nuo kisat olivat silti upeita hetkiä, sillä vain muutama vuosi taaksepäin ajateltuna en olisi koskaan uskonut että saan Wandan niin hyvin käsiini, että sen kanssa uskaltaa lähteä kokeisiin. Näin sekin päivä kuitenkin koitti ja nokka on vain kohti uusia haasteita :) Kevät 2011 oli koerintamalla melkoista vuoristorataa. Ensimmäisessä vuoden kokeessa Wanda jäi kiperästi ykköstuloksesta hypyn mennessä nollille Wandan käytyä hyppäämässä se omia aikojaan. Toinen vuoden koe menikin sitten sen verran pahasti lekkeriksi, että tuomari keskeytti kokeen. Wanda jäi koetauolle ja nyt onkin pähkäilynä koetilanteiden kuntoon saaminen. Wandan reenaustyyliä muutettiin vaativampaan tyyliin ja namipalkkojen rinnalle koekestävyys reeneihin pyrittiin vaihtamaan leikki. Nyt rauhassa katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kisahaaveita ei ole haudattu vaan nyt koehommat laitetaan sillä tavalla kuntoon, että seuraavasta kokeesta se ykkönen sitten haetaan :) Liikkeethän Wanda suorittaa kokeessakin yleensä todella hyvin. Ongelma on liikkeiden välinen aika, jolloin Wanda lähtee haahuilemaan omiaan ja on todella vaikea saada takaisin ruotuun. Kun sen saa sivulle, niin itse liike suoritetaan aina kohtuu hyvin. Häntä on siis pystyssä ja edelleen olen kuitenkin ihan ylpeä siitä mihin asti me ollaan tämän koiran kanssa päästy :) Koontina Wandan käymät
Toko-kurssit: |
|
|
|
|
Heti alkuun voi sanoa, että agility ei ainakaan alussa ollut todellakaan Wandan laji :P Kesällä 2007 kävimme Sievissä Wandan kanssa harjoittelemassa agilityn alkeita. Koiran ollessa tuolloin vielä todella nuori, otimme vain yksittäisiä kevyitä esteitä. Wanda oppi pussin, A:n, puomin, keinun ja hypyt ainakin jotenkin :P Suurta kiinnostusta koiralla tosin hommaan ei ollut, mutta omaksi iloksemmehan me tätä teimme ;) Suurin ongelma miksi agility tökki meillä alussa todella pahasti, oli varmasti se, että Wanda ei ollut minulla tarpeeksi hallussa. Sitä kiinnosti kaikki ympärillä oleva paljon enemmän kuin minä tai jotkut kurjat agility esteet. Tällaisella pohjalla voivat kaikki arvata, että agilityn harrastaminen oli lähes mahdotonta. Yksittäisiä esteitä pystyimme menemään, mutta minkäänlaisia sarjoja meidän oli turha edes haaveilla. Agility jäi todella pitkälle tauolle tuon kesän jälkeen. Kesän 2009 lopussa päätin käydä Nivalan agility kentällä Wandan kanssa ihan piruuttani katsomassa, että miten kamalaa se meidän agilitaaminen oikein olikaan. Sain yllättyä aika positiivisesti, sillä jotenkin alun kankeuden jälkeen lähdettyäni opettamaan Wandaa esteille, kuten aikoja sitten opetin Dalmikseni Santun, alkoikin homma toimia! Hypimme kolmen hypyn sarjaa, sarjaa jossa oli kaksi hyppyä ja puomi.. Tietysti kovin alkeissahan tuo agility edelleen oli, mutta Wandan kanssa meille todella suuri askel eteenpäin. 2009 ajattelin kuitenkin vielä, että agilitystä ei koskaan tule meille mitään superlajia. Ajattelin, että koskaan en voisi edes kuvitella, että kisaaminen olisi mahdollista Wandan kanssa tässä lajissa. Meidän kummankaan mielenkiinto ei tuntunut riittävän tähän lajiin. Kesällä 2010 kaikki kuitenkin muuttui aika radikaalistikin. Olimme Safe Keeper´s leirillä, jossa yhtenä päivänä otettiin vähän agilityä. Ajattelin, että no mikä ettei, miksi mekin ei voitaisi sitä kokeilla pitkästä pitkästä aikaa. Yllätykseni oli suuri, kun Wanda meni kaikki esteet kuin vanha tekijä. Lopulta heitin remmin hemmettiin ja lähdin ohjaamaan Wandaa useamman esteen sarjassa ja sehän piru teki kaiken! Olin ihan ihmeissäni. Niin siinä sitten toistin tuon sarjan, johon kuului puomi, kolme hyppyä, putki, pussi ja A-este. Edelleenkin koira toimi ja hommasta vielä hienompaa teki se, että samaan aikaan kentällä pyöri neljä muuta koiraa! Tästä innostuneena hommasin Wandan syksyllä 2010 agilityn alkeiskurssille Ylivieskaan. Alkeiskurssi toki saattoi olla meille jo vähän liian helppoa, mutta ajattelin että ihan itseni takia oli hyvä lähteä nyt sieltä ihan alusta liikkeelle, jotten pilaisi Wandaa kuten olen Giaran agilityssä pilannut. Itseäni ohjaajana opettamaan siis lähdin ja samalla Wandalle tuli kerrattua kaikkien esteiden perusteet. Keväällä 2011 jatkoimme Ylivieskassa Agilityn jatkokurssilla ja homma alkoi todella toimia :) Isoilla haaveilla odottelen jo tulevaa. Keppejä lukuunottamatta Wanda alkaisi kouluttajiemme mielestä olla ihan valmis kisoihin. Nyt katsellaankin jotain sopivia epävirallisia kisoja, joissa voisi käydä harjoittelemassa kisaamista ilman keppejä sen aikaa, että saan tuon viimeisenkin esteen Wandalle haltuun. Agilityssä Wanda on varma suorittaja, joka ei ainakaan vielä hypi kontakteja tai pudota rimoja. Vauhtia sillä saisi olla enemmänkin, mutta toisaalta se pysyy tällä vauhdillaan hyvin hanskassa, joten eiköhän sitä nopeutta ehditä hankkia kun suoritusvarmuus vielä tästä paranee :) Koontina Wandan käymät
agilitykurssit:
|
|
|
Wandan kanssa on pienestä pitäen kierretty lukuisia mätsäreitä ja näyttelyitä. Wandan kanssa niitä on ollut todella mukava kiertää, sillä Wanda käyttäytyy näyttelypaikoilla yleensä moitteettomasti ja on muutenkin kohtuu helppo esittää sekä ihmisrakkaana myös hyvin tutkimisvarma :P Wandan ongelmaksi jossain vaiheessa näyttelykehissä muodostui sen liikkuminen. Sisänäyttelyissä se ei tahtonut ravata sille ominaiselle pitkällä ja kauniilla askeleella. Wanda oli enemmänkin sellainen perästä vedettävä nallekarhu ;) Pitkään tämän ongelman kanssa painittiin, mutta lopulta siitäkin sitten eroon päästiin kun saatiin näyttelykehistä jälleen yhtä hauskoja Wandalle kuin mitä ne olivat sen ollessa nuorempi. Nykyään minusta tuntuu, että me molemmat nauraa kiherretään kehiä juostessamme ja siltä se tuntuu näyttävän myös kehien ulkopuolelle ;) Mätsäreissä sijoituksia on sadellut mukavasti niin pennuissa kuin aikuisissakin Wandan nuoruusvuosien aikana. Virallisten näyttelyiden myötä mätsärit jäivät taka-alalle Wandan harrastuspuolella, mutta edelleen silloin tällöin saatetaan mätsäreissä pyörähtää ihan vain huvin vuoksi :) Virallisissa näyttelyissä ollaan Suomen maassa onnistuttu haalimaan Suomen muotovalion titteli tammikuussa 2011. Suomen lisäksi Wanda on käynyt myös valloittamassa rakkaan naapurimaamme Ruotsin ja näin ollen saanut myös Ruotsin muotovalion tittelin itselleen ;) Kaikkiaan Wanda on kerännyt näyttely urallaan kaksi ROP:ia, kolme sertiä, neljä varasertiä sekä muutamat cacibit ja varacacibit, joilla ei toki valkkareille rotuna ole mitään merkitystä ;) Ainoassa pentunäyttelyssään Wanda haali ROP-pentu tittelin. Näyttely ja mätsäri kehissä meihin törmäsi ennen melkeinpä pari kertaa kuukaudessa. Wandan valioitumisen myötä ovat näyttelyhommat kuitenkin jääneet taka-alalle, mutta varmasti meitä vieläkin silloin tällöin näkee missimittelöissä pitämässä hauskaa :) Ja kuka tietää vaikka joskus lähdetään ulkomaita enemmänkin valloittamaan ;) |
|
|
|
|
Vesipelastus Kesällä 2009 aloimme Wandan kanssa pikku hiljaa opetella päähänpistostani vesipelastuksen soveltuvuuskokeen liikkeitä. Ensimmäiset reenit olivat lähinnä koiran peruskunnon parantamista pentujen jäljiltä, mutta aika nopeasti siirryimme kokeilemaan niitä vesipelastuksen osioita, joita pystyimme harjoittelemaan. Kesän aikana kävimme läpi hukkuvan pelastamisen ja sitä ei kyllä Wandalle tarvinnut mitenkään opettaa. Se tulee kuin ohjus hukkuvan tykö rannasta, nappaa kiinni kepistä ja kiskoo hukkuvan ihan rantahietikoille asti ;) Ainakin yksi osasuoritus soveltuvuuskokeesta näyttäisi siis olevan Wandalla hallussa ihan luonnostaan. Kesän 2009 loputtua vähän niinkuin kesken, jäimme odottelemaan seuraavaa kesää. Haavena oli päästä kokeilemaan soveltuvuuskoetta kesällä 2010. Aina ei kuitenkaan asiat mene niinkuin on suunnitellut ja niin kävi myös tällä kertaa. Kesällä 2010 ei minun aikani vain yksinkertaisesti riittänyt vesipelastukseen ja etenkin puuttuva reeniporukka tuotti suuria ongelmia. Tätä lajia ei kuitenkaan haudattu eikä kuopattukaan. Keväällä 2011 alkoi taas Wandan kunnon kohotus uimisen suhteen ja oman pienen koiran kestävän kumiveneenkin hankinta oli suuressa harkinnassa. Elokuussa 2011 päästiin landseer yhdistyksen järjestämälle VEPE-leirille ja sieltä tuli se viimeinenkin potku takamukselle: kohti soveltuvuuskoetta vaan :) Vepe-leirillä saatiin kokeilla kaikkia soveltuvuuskokeen liikkeitä ja niistä hukkuvan pelastamisen ja veneen hakemisen Wanda teki ihan nappiin vaikka venettä ei ollut koskaan ennen hakenutkaan :) Esineen vienti maalta veneeseen onnistui myös, joskin se vaati hieman enemmän apuja vielä tässä vaiheessa ;) Myös veneestä rantaan tulo onnistui vaikkei Wanda ollut koskaan ennen veneestä hypännytkään. Kaikinpuolin Vepe-leirin kouluttajat ja muut leiriläiset antoivat erittäin positiivista palautetta ja sen vuoksi Wandalla on edessään soveltuvuuskoe heti ensimmäisenä ensi kesänä :)
Wandan käymät VEPE-koulutukset:
|
|
|
Vetohiihto Aina siitä asti kun Wanda minulle tuli, olin haaveillut kahden koiran vetovaljakosta. Giara kun osasi vetohommien käskyt kohtuu hyvin. Ensin minun tietysti oli odotettava, että Wanda varttuu, jotta sen kanssa tohtii ruveta vedättämään. Ennen Wandan tarpeeksi kypsää ikää, kerkesivät koirieni välit kuitenkin menemään sen verran huonoiksi, että yhdistelmävaljakko haaveet jäivät siihen ja samalla Wandan vetoharrastus puoleen lopahti into kokonaan itselläni. Tavella 2008 - 2009 aloin kuitenkin uudelleen innostua vetoharrastuksesta. Kävin ostamassa Wandalle vetovaljaat ja niin lähdettiin opettelemaan vetämisen alkeita. Alkuun vedätin Wandalla perässä tyhjää pulkkaa, jotta se tottui siihen, että jotakin tuli sen perässä. Pikku hiljaa lisäsin pulkkaan painoa ja kun koiran osaaminen ja kunto olivat kohdallaan, vedätimme jopa minua tai Jaria Wandalla pulkassa. Tietysti meidän painomme on pitemmän päälle liian raskas Wandalle ja niin keksinkin sitten siirtyä potkukelkalla vedättämiseen. Potkukelkka vetoreenejä tehtiin kohtuu usein alku talvesta 2009. Wanda oppi hyvin kääntymiskäskyt ja pysähtymiset sekä liikkeelle lähdöt. Kaikinpuolin se käyttäytyi oikein mallikkaasti potkukelkan edessä. Keväällä 2009 vedätimme myös kavereiden kanssa kahden valkkarin "valjakolla" toisiamme minisuksilla. Meno oli kyllä vauhdikasta ja hauskaa :D Wandan vetoparina toimi tuolloin Wandan sulhasenakin tunnettu Dexu (Zelmarian Daisuke), joka oli vetohommissa ensimmäistä kertaa. Hienosti tämä parivaljakko kuitenkin toimi, kun Wanda sai vetää Dexun edellä ja ohjata näin koirakon menoa :) Ensi talvena täytyy näitä kahta kyllä kokeilla uudestaan vähän paremmilla varusteilla tosin ;) Vetohiihto, vetojuoksu yms. lajit eivät varmasti koskaan pääse meillä kilpailuihin asti. Nämä lajit ovat hauskaa vaihtelua normaaleihin rutiineihimme ja niiden avulla saa Wandan kuntoa pidettyä paremmin yllä. Ja nämä lajit ovat niin koiralle kuin omistajallekin niin hauskoja, ettei niistä saa muodostua liian vakavia :)
|
|
|
|
|
Jälkeä on Wandan kanssa harrasteltu säännöllisen epäsäännöllisesti. Joka syksy olen vannonut, että ensi vuonna ruvetaan tosissaan reenaamaan jälkeäkin. Noh, aina seuraavana syksynä ollaan oltu samassa tilanteessa ;) Wanda on kuitenkin jälellä erittäin tarkka nenäinen kaveri. Vasta kesällä 2011 tajusin, kuinka olin pitänyt Wandalla ihan liian helppoja jälkiä aiempina kesinä. Wanda on oikea kone, kun sen päästää vauhtiin. Tasaisesti nenä maata viistäen se ajelee menemään :) Jäljellä Wandalla on vielä makkaraa varrellakin, mutta tarkoituksena on, että tämän kesän aikana kokeilen jättää makkarat jäljeltä ja jäljen päähän laitan isomman palkan. Katsotaan miten tämän jälkeen alkaa jäljet luonnistua :) Toki vaihtelevasti pidän myös välillä makkaraa, jotta ajointo pysyy koko ajan huipussaan ;)
|
|