Viitteet

Mainitsen tässä aluksi kirjoja, joista olen pitänyt - sekä äskettäin, että kauan sitten lukemiani. Mieltymykset ovat tietenkin kovin henkilökohtaisia, mikä omalla kotisivulla sallittaneen. Kuten kirjoituksistanikin ilmenee, minua kiinnostaa historia. Ei kiinnostanut suuremmasti vielä koulussa, mutta kai alan olla siihen jo tarpeeksi vanha.
Pohjoiset alueet kiehtovat minua loppumattomasti ja jotkut valintani johtuvat siitä. Kyllä etelässäkin saatan käydä, etenkin jos mennään oikein etelään. Tulimaa olisi kiva joskus nähdä…

Peter Freuchen: Nuoruuteni Grönlannissa.
Peter Freuchen: Peter Freuchenin kirja seitsemästä merestä.
Muutamia muitakin tanskalaisen Freuchenin kirjoja olen lukenut, kaikki olivat hyviä. Ne on julkaistu suomeksi n. 50 vuotta sitten. Vihannin kirjasto ne hommasi kun kysyin.
Ensin mainitun rinnalla luin v. 1988 suomeksi julkaistua Arktisia unelmia, tekijä Barry Lopez. Siinä oli kiinnostavia tarinoita Pohjois-Kanadan ja Grönlannin tutkimusretkistä yli sata vuotta sitten. Molemmissa kirjoissa kerrottiin osaksi samoista tapahtumista, eivätkä niiden tiedot olleet keskenään ristiriidassa. Osoittaa mielestäni, että Freuchen ei ole liioitellut eikä värittänyt kertomuksiaan - mikä on tavallista esim. joidenkin 1900-luvun alun seikkailijoiden Alaska-tarinoissa.
Sain kirjastosta lainaan myös Nordenskiöldin v. 1880 suomeksi julkaistun teoksen Vegalla Europan ja Asian ympäri. Suosittelen.

Peter Englundin Pultava sekä Suuren sodan vuodet ovat valaisevia teoksia ajasta, jonka muistelen koulussa tulleen esille aika eri sävyssä. Olisi kiinnostavaa nähdä, miten nämä asiat esitetään Ruotsin koulu- ja yliopistokirjoissa.

Muutama vuosi sitten luin Paavo Rintalan Mummoni ja Mannerheim. Se innoitti minut lukemaan enemmän Mannerheimista. Tähän mennessä lienen lukenut lähes kaikki hänestä tehdyt kirjat, paitsi hänen omaelämäkertaansa. Ja olihan hän valokuvaajakin. Stig Jägerskiöldin kirjat hänestä ovat valaisevia ja aika neutraaleja, kuten tutkijalta sopii odottaakin.
Äskettäin luin Heikki Ylikankaan teoksen Tie Tampereelle. Se valaisi minulle suuresti sekä poliittisia, että psykologisia seikkoja, vaikka jotain olin aiheesta ennenkin lukenut. Beevorin melko uusiinkin arkistotietoihin perustuvat kirjat Stalingrad ja Berliini 1945 ovat olleet kiinnostavia, vaikka eivät kerrokaan kovin iloisista asioista.
Valokuvakirjoja olen tietenkin nähnyt aika monta, joukossa hyviäkin. Viime vuosilta muistuu merkittävänä mieleen Magnus Elanderin ja Staffan Widstrandin Ajunngilaq (1997, ruotsinkielinen), jossa elämänmuutokset pohjoisilla alueilla todetaan realistisesti, eikä suotta leivota romantiikkaa. Se ei estä kirjaa olemasta erinomainen.
Sakari Pälsin kirjat ovat tietenkin olleet mieleeni. Koulupoikana tutustuin Vallesmannin Arvoon kuten kovin monet muutkin pojat. Jussi Aallon toimittama Sakari Pälsi näppäili hyviä kuvia (1985) on ansiokas kooste kirjoista, joista osa on luultavasti jo vaikea löytää. I.K.Inha on tietenkin myös tärkeä minulle. Hän, kuten muutkin mainitsemani aikalaisensa, kirjoittaa erityisen kaunista suomea. Ei ole moi eikä moka eikä muutakaan nykykielen roskaa.
Nyt on kesken Veikko Erkkilän Vienan kuu. Taas muka tuttu aihe, mutta paljon uusia kiinnostavia asioita.