Kainuu-suomi -sanakirja
Sosiaalisessa mediassa on ollut muutaman vuoden kyseisen niminen ryhmä, jossa on
kainuulaissyntyisten ihmisten kesken kerätty muistitietoa vanhoista murresanoista.
Jokainen on tuonut sanoja omasta murrepiiristään ja kokemuksestaan.
Ryhmässä onkin jo todettu, että kieli vahtelee hyvin paljon paikkakunnasta ja
kylästä toiseen. Jokaiselle myös muualla asuttu aikuisuus on tuonut kieleen vivahteita.
Alkuunpanijana ryhmällä on ollut Veera Laitinen os. Oikarinen (ent. Juntunen) ja sanakirjaa on tähän mennessä
täydentänyt lähes 50 eri ihmistä ja se täydentyy jatkuvasti, joten tässä siitä on vain
näytepala. Sieltä löytyy myös lista erilaisista sanonnoista.
Tänä päivänä on tärkeää säilyttää aluperäinen kieli, jottei kaikki olisi pelkkää "engelskaa".
Muuten pian unohtuu se aito lapsuuden kieli, jolla tuntojaan pystyy parhaiten ilmaisemaan.

Täällä on sitten vinkiksi toinen Kainuun verbisanakirja http://users.utu.fi/mielse/

Takaisin kotisivulle

A

Aekaenen = aikuinen
Aekaota, aekaotuo = joutua, kulkeutua johonkin
Aekase = varhain (lähteä johonkin aikaisin)
Aekava = pikkuvanha
Aekunen = aikuinen; (sen) aikainen
Aekomus = ajatus tehdä jotakin, saattaa jäädä aekomukseksi
Aena = aina; välillä, joskus
Aenaa = aina
Aenae = aina, ainakin
Aetuus =aitaus
Ahne = ahkera
Ahkuta = ahnetia
Ahnehtie = haluta lisää ja enemmän
Aijanpano = aidan rakentaminen esim. laitumelle
Aijas = aidantekotarvike, "koatelin aijaksie kuivettummaan"
Aijastuo = vanheta pinnaltaan, esim. harmaantunut puutavara
Ajan olloon = aikaa myöten, vähitellen
Ajastaan = aikanaan
Ajatusalta = keskittyneesti, syventyen
Ajetussa, ajetuksissa = ajettunut, turvonnut
Akantunkio = iso nainen? vai ruma?
Akkamehto = naarasmetso eli koppelo
Akkateeri = naarasteeri
Akkavarvas = Ukko-/isovarpaasta seuraava varvas
Akkuna = ikkuna
Alasti = vähissä vaatteissa
Alavariinsa = jatkuvasti, alati
Antaota, antaotuo = helpottaa, "rupesi peänkivistys antaotummaan, kun nakkasin pari särkytaplettie"
Apaja = pyydys tai saalispaikka, kuten "olipa hyvä marja-apaja"
Ape = hevosten ja lehmien ruoka
Appoa = syödä ahneesti
Anhiton, anahiton = kelvoton, mitätön, luvattoman huono tai pieni (esim. annos)
Aprikoijja = arvella, pohtia
Arkiuta, arkiutuo = tulla araksi
Arssinoija = tuumailla
Asento = asunto
Aski = rasia
Assiestatehe = tärkeä asia kyseessä, varta vasten
Atima = sukulointipaikka, käydä sukuloimassa
Auksuuni = huutokauppa

E

Eestaas = edestakaisin, kaha kätteen kainuussa
Ehki, ees =edes
Ehkies = edes
Ehotellen = tarpeeksi
Ehtie = etsiä
Ehtimöessä = etsimisessä, hakemisessa, vähänä (esim. marjat metsässä)
Eilessäpäevänä, eilissäpäevänä = eilen
Eilettäen, eilettäin = eilen
Eillä = edellä
Eissä = edessä
Elake = eläke
Elanto = asuinpaikka, talous
Eli = tai, vai
Elleskappi = mullistaminen, mullistus (ilkityö)
Ellostella = tuntua etovalta
Eltta = etova olo
Emannus, emannuus = emäntä
Emännöijjä, emannoijja = hoitaa taloutta; alkaa isotella
Emätti = kurkku, nielu
Enneä = enää
Enämpi = enemmän
Epeli = pahantekoon ehtiväinen lapsi
Etiäenen = enne, aavistus
Ettonet = päiväunet ruuan päälle, ruokalepo
Etupeässä = ensisijaisesti
Etäänperällä = kaukana keskustasta
Erreös = erehdys
Esliina = esiliina
Essu = esiliina
Eäntä kohti = suuhun; (sanontoihin)
Eärellään = ihan lähellä esim. kauppa, palvelut
Eärysteä = haravoida heinäpeltosaran laidat

H

Haepakka = kiire
Haetolla = (tekemisen) tiellä, esteenä
Haetto = haitta, este
Haettona = tiellä, esteenä
Halakimaeto = Halkaistu maito, kurri
Haneli = vähän hölmö
Halivilivoo =
Hankale = hankala
Hanke = työpalkka, -paikka (hyvissä hankkeissa)
Hankijaenen = keväällä kestävä hanki
Hankipoeka = kevätalvinen jäniksen poikanen
Hankkie = pukea esim. lapsi
Hankkiuta, hankkiutuo = pukeutua, laittautua lähtöön
Hantuuki = käsipyyhe
Harmistuo = harmaantua
Hatelikko = pientä huono kasvusta mehtää
Heinänkokkuu = heinänkorjuu
Heinäkasakka, heinärenki
Heitteä = jättää (heitä se siihen pöyvälle), lopettaa esim. tupakointi
Heitteä voatteet = riisuutua
Heivata = alentaa hintaa, heittää pois, antaa periksi
Heomannilappu = Rheuman-särkylääkejauhe, joka pakattu paperilipukkeeseen
Hetas = kärkäs, innokas
Hete = lähde
Heäppönen = hääppöinen, häävi
Heävi = häävi, kunnollinen
Hiihtaa, hiihtoa= hiihtää, kävin hiihtamassa
Hilikku = 25 penniä
Hilipasta = kulkea joutuisasti, juosta
Hilipuilla = liikkua (tarpeetomasti ja arvaamattomasti) vauhdilla paikasta toiseen, ADHD?; kuljeksia vähissä vaatteissa
Hieno = ohut, kapea; ylellinen, tavallista parempi
Hienopieru = hienostelija
Hiivatti = lievä kirosana
Hija = hiha
Hiukasta = tehdä mieli suolaista
Hiukoo, hiukasoo = tekee mieli suolaista
Hiuti = kulunut ohueksi
Hiutuo = kulua ohueksi
Hivvaottoa = lyödä huitaisemalla
Hokemaenen = yleinen, suosittu sanonta
Hoahuilla = kulkea päämäärättömästi
Hoakuroijja = liikkua epävarmasti
Hoalata, Haalata = kantaa vaivalloisesti (myös kuv.)
Hoasie = haasia, telineelle koottu iso heinäkasa
Hohhoella = kaipailla, myös valittaa tilannettaan
Holovata = käyttää esim. pesuvettä ylenmäärin; tehdä jäätie avantovedellä
Holovuu = veden lotraaminen, valeleminen
Horna = helvetti
Hornea = vähän lämpimälle tuntuva
Hornakka =
Horsie = tehdä hyvin suurpiirteisesti
Horsmakka = iso, kommea ihminen
Hourata = muistisairaan vanhuksen luonnehdinta, "sehhii kuuluu jo kunnalliskojissa houroavan"
Houriossa = sekavassa mielentilassa
Huilata = levätä; luistaa, esim. "kelekka huilasi hyvästi myötämäkkeen"
Huilitaoko = lepotauko
Huiluu = lepo
Huima = lapsenomainen, ymmärtämätön (lapsesta)
Huimusissaan = lapsellisuuksissaan
Huiruuttoa = ajaa kiemurrellen
Huithapeli = huolimaton
Huoneessa = sisällä (eikä ulkona)
Huonosoattonen = Olisko vähän huonossa vedossa, huonossa kunnossa?
Hurraos = vetoketju (katso myös kurraos)
Hurraottoa = ajaa; ommella koneella tms. nopsasti sujuvaa
Huosien = tuohipesin
Huosijaen = tuohipesin
Huunpurema = imujäki kaulassa
Huusi = ulkovessa
Huusinreikä = ulkovessan istuimen reikä
Hykkäötteä = sykähdyttää, hymyilyttää sisäisesti
Hyväjuoninen = hyväntuulinen, vähän itkevä vauva
Hyysätä = huolehtia, hoitaa liiaksikin
Hyökkyytteä = kiihdyttää ajoneuvoa esim. ylämäkeen tai liejupaikan yli
Hyökkäötteä = käskeä hyökkäämään
Hyöleikkö = vetinen, pehmeä maa
Hyöteä = rehevä, pullea
Hyövätä = olla hyödyllinen (yleensä neg. ei hyöveä, mitä se hyövejää)
Hällä = liesi
Hälläötä = jäädä kesken, epäonnistua, jäädä tekemättä.
Hälläötyö = ks. edellä
Hänkkäröijä = haitata tekemistä: "tuossa haetolla hänkkäröepi"
Hänkselit = henkselit
Härppie = ottaa maistiaisia, laittaa sormensa toisen työhön, koskea luvatta
Härällä = kiimassa (lehmästä)
Hästätä = toimia keskittymättömästi muita häiriten
Hävitön = hävytön, tuhma
Hökelteä = kiirehtiä, toimia harkitsematta
Hökäle = levoton ihminen, vilkas nuori koira
Hölse = sohjo
Hölöse = sohjoa, märkää lunta
Hölömäkkä = uppea, retteä, isokokonen, avara
Hölövätä = tuhlata vettä, nestettä, voidetta tms.
Höntätä, hönttästä (kahakätteen) = kulkea edestakaisin (höntätä ovissa)
Höpätteä = höpöttää
Hörkötin =
Höveli, höyli = antelias, reilu
Höykytteä = simputtaa, teettää toisella jotakin ylenmäärin; rangaista
Höykkyytys = pomppiminen esim. kuoppaesella tiellä, aotossa melekonen höykkyytys
Höösätä = touhuta

I

Ies = edes
Ieti = tilaisuus, mahdollisuus, ks. reäpy
Ihmisiksi = asiallisesti
Ihve = pesuun menevissä alusvaatteissa oleva haju (alun perin lampaanvillan rasvan haju)
Iletä = kehdata
Ilettää = ujostuttaa
Ilikosillaan = alasti
Ilimannaekovvaa = ilman syytä
Ilimastaanni = muutenkin, ilman sitäkin
Imakka = makean kipeä
Imelovelli = imelletty marjavelli
Imellysvelli = ks. edellä
Imeläpussi leuan alla = naorattaa, vaekka tyhjättii assiet (sanontoihin)
Imeläkivi = palasokeri
Ipparallaan = kiimassa
Irkama = iva, pilkka
Isannus = isäntä

J

Jalakopeä = esiom. sähgyn jalkopää
Jalakorätti = jalkarätti
Jalo = hyvä, erinomainen, mutta myös käänteisesti ilkeä, pahantahtoinen
Jalossa = jaloissa, tiellä, esteenä
Jankki = kuvuneista leivänkannoista tehty ruoka
Janttaota = heittäytyä hankalaksi, kieltäytyä tekemästä
Jatista, jatustoa = jutella jonninjoutavaa
Jatkuvalla syötöllä = tauotta (sanontoihin)
Javeksie = arvailla, otaksua, tuumailla
Joahinki = työläs, hankala tekeminen
Jopakaet = saati
Jonni joutava = tarpeeton
Joutavoija = aikoa, tehdä epärealistisa asioita
Joutuin = nopeasti
Juilia, juilie = kivun vihlontaa kuvaava ilmaus
Jukrittoa = tehdä sinnikkäästi, "Mattihi se vielä kouluo käyvä jukrittaa"
Junttura = "Se se on koko junttura"
Juntturassa = juuttunut, jähmettynyt, jumissa
Juntturoija = vastustella
Juonikko = itkuinen lapsi, oikukas (myös aikuinen, vanhus)
Juonitella = itkeä (lapsi), valittaa tyhjästä (aikuinen)
Jupittaa, juppasta, = kävellä töpöttelemällä esim. lapsi
Juputtaa, juputtoa = mutista vastalauseita
Jurisko = peräänantamaton; puoliraaka peruna
Jurnisko = itsepäinen henkilö
Jurnuttoa = mutisten esittää vastalauseita
Jurnuttaa = ks. edellä; myös esim. "Hiihttää jurnuttaa" eli pikkuhiljaa, sitkeästi, herkeämättä jne.
Jurskea = raaka, esim."potut on yhä jurskeita"= juriskoja
Justiin, justiisa = juuri
Juustoleipä, eikä leipäjuusto = siksi tällä palstalla vaikka ei ole murresana
Jytynen = pieni leivän tai pullan pala; kuv. esim. lapsukainen
Jältteä = raaputtaa nauriista puukon terällä meheviä makupaloja
Jäpöstellä = sutia (rengas pyöriessään), sudittaa tahallaan esim. mopoa
Jäpösteä = sutia (rengas pyöriessään)
Jätkä = metsä- tai uittotyömies (nyk. myös muu suorittavan tason työläinen)
Jökettää, Jökittää, Jökkiä = jumittaa
Jöö = järjestys
Jööti = pötkylä

K

Kaekistellen = joka kerta; "ei se kaekistellen onnista"
Kaet = kai
Kaevu = kaivaminen
Kahakkätteen = edestakaisin
Kahiste = kaksi kertaa
Kahtelussa = hukassa, etsittävänä
Kahve = kahvi
Kahveli = haarukka
Kahveri = (iso) säilytyskomero
Kakarat = lapset
Kalakihtu = kalkitseminen
Kalavosin = ranne
Kallihtu = uudelleen muotoon takominen sepän toimesta, esim. viikatteet
Kallihtuttoa = teroituttaa ( vai karaisuttaa?) esim. viikate, vekselinkin voi kallita, uusia.
Kampe, kamppeet = vaatteet, varusteet
Kansa = kanssa; myös
Kanttura = lehmä, yleensä lehmän kanttura
Kaohtana = kulunut, muotonsa menettänyt tai päivänpolttama vaate
Kaohtuo (kauhtua) = nousta raivoon
Kapusta = kauha, varsinkin puinen; kuv: noama on ku kapusta
Karehtuo (karehtua) = suuttua
Karhihtu = karhitseminen
Karreota, karreotuo = hermostua, suuttua tai korottaa ääntään
Kartano = pihamaa (esim. nakata kartanolle = heittää tai siirtää ulos)
Kasakka = apulainen
Katisko = katiska
Kehata = viitsiä, iletä, jaksaa ( kainuussa ei kyllä = iletä)
Kehno = huono, kelvoton
Kehtuuttoa = laiskottaa
Keikaella = keikuttaa vartaloa; ylyvästellä
Keikistellä = kieputtaa ahterie huomiota herättävästi
Kellahtava = kellertävä
Kelteisillään = alasti
Kenkätä = myydä polkuhintaan, lahjoittaa
Kepeli = pikku huijari, livahtaa heleposti lain veärälle puolelle
Kepekset = kivekset
Keritä, kerkien, kerkijää = ehtiä
Keritä, kerihen, kerihtöö = keritä lammas
Kerjuupiiri = alue, jolta leipä tienataan
Kertalinttuulla = yhdellä astumisella; kerralla
Kessie = kesiä, lohkeilla (iho tai maalipinta)
Kessu = kotona kasvatettu tupakka; kersantti
Keturoija = peppuroija
Kiehkero = ympyrä (ajaa kiehkeroa)
Kiho = koste, pomo, työnjohtaja
Kihveli = rikkalapio
Kiikkutooli = keinutuoli
Kiini = kiinni
Kilihakka = aikaansaava, näppärä; jolla on eroottista pilkettä silmässä
Kinkata = hypätä yhdellä jalalla
Kinttaat = nahka- tai kumirukkaset
Kintut = jalat, sääret
Kipasta = käydä nopeasti hakemassa: kipasehan posti
Kippura = kääntynyt ylöspäin tae koukkuun; kippurahäntä
Kippuranokkanen = esim. pieksu, myös ihminen
Kirhenteä = pyöriä lähellä häiritsevästi (esim. kärpäset, lapset)
Kirveellä vestetty = karkeapiirteinen (sanontoihin)
Kittuuttoa = elää vähävaraisena
Kitulias = huonokasvuinen, kitukasvuinen
Kituset = suu (vejä kitusiisi = syö), alun perin kalan kidukset
Kitutunti = työpäivän viimeinen tunti
Kivahtoa = vastata kiukkusesti, sannoa kiukkusesti
Kivisteä = särkeä esim. päätä
Kulukku = kurkku
Koahuroija = kävellä ontuvasti tae epävarmasti (pimeyden, sairauden tai humalan vuoksi)
Koama = kato, hävikki (oli käöny koama pullalaotasella, kaekki oli männy)
Koerankaolalle vestetty = rakentoa vaekkapa heinälato tae liiteri, niin ettei tehä kunnon salavosta nurkkiin van ne hirret jeäpi irti toesistaan ’koerankaolalle’. (sanontoihin)
Koamenessa =
Kohelo, ks. kouho
Kohentoa = asetella palavia puita tai kekäleitä uunissa tai nuotiossa hiilikoukulla tms.
Kohmelo = krapula
Koloho = kylmä, ei mukavuuksia
Koloho = heikosti tai tökerösti valmistettu, "kirveskoloho"
Kokkuu = esim. kintasta ommellessa kämmenpuoli lyhempi, tulee kädenmukainen
Kokkuu = keräily, kokoaminen, esim "heinänkokkuu"
Kommuutti = taso, jossa on pesuvati, peseytymispaikka, alaosassa kaappi
Kommuutti = kaappi. Alaosassa sankko tae potta, avattavassa yläosassa paekka pesuvajilla ja saeppuva-astielle. Kommuutin takana oli pyiheteline, missä pyihe oli kirjotun kankaan takana...
Kompeilla = pelleillä
Konkelo = toisen puun varaan kaadettaessa osittain pysyyn jäänyt puu
Konkoella (pystyyn) = nousta ylös
Konsti = keino
Kontallaan = polvillaan, nelinkontin
Kontassa = kohmeessa
Konttuuri = konttori, toimisto
Kopakka = hyväkuntoinen, esim. kopakka muori
Kopistella = ravistella matot, puhdistaa kengät lumesta
Koppa = kori
Koppeota, koppeotuo = saada aikaiseksi, tehdyksi
Kopsakka = ks. kopakka
Kopura = kova käen kopura
Korpuo = paahtua tummaksi auringossa; kuivua esim. kämmenistä
Kortteeri = yösija, majapaikka, tilapäinen asunto esim. koululaisilla
Korventoa rintoa = närästää
Kosahtoa = suutahtaa
Kouho = tohelo, viljelee huumoria joka tilanteessa
Kouhottaa, kouhottoa = leuhottaa, kehua itseään
Kouta = koota, kerätä
Kovveota = olla tosissaan, korottaa äänensä
Kovvoa = koveta (puu lahhoo, oksa kovvoo)
Kuijottaa, kuijottoa = olla syömättä, "siinä se nälissään kuijjotti"
Kuikkana = laiha
Kuijuuni = leikinlaskija
Kuikistoa, kuikistella = kurkistaa, kurkistella
Kuivaskaenen = kuivahko kakku, leipä, ruoka, tarjoilu, ihminen, tilaisuus ym.
Kujelma = neuletyö
Kumikengät = kumisaappaat
Kunkata = hypätä ruutua
Kuolima = kudin, neuletyö
Kuolta = kuolla
Kuotasta = tehdä äkkiä, viivyttelemättä
Kuotoella = tälläötyö liikoa voatteinesa
Kupata = viipyä (entä oikea kuppaaminen? Kupparin kuppaaminen on kirjakieltä)
Kupajastoa = ks. kupsehtie; viipyillä
Kupsakka = kuohkea esim. leivonnainen
Kupsehtie = oleilla, puuhailla verkalleen
Kurraos = vetoketju
Kurrata = nauraa
Kurri = rasvaton maito, kuorittu maito
Kursuta = naoroa rutkattoa, naoroa vähä hysteerisesti
Kusijaenen = muurahainen
Kutale = heittiö tms kelvoton
Kutile = neuletyö
Kutjottoa = osottoa mieltä, olla vihasena vaekka peiton alla
Kuttoa = sekä neuloa puikoilla että kutoa kangaspuilla
Kutvelo = huono olo
Kuulema = kuulemma
Kuumuo = kuumeta, kuumentua
Kuunpäevät = laskettu poikimisaika
Kuurottoa = olla piilossa
Kuutinki = käänne vaatteen reunassa
Kuvvaella = luulla
Kyhhäötyö = pystyä tekemään jtk
Kyläluuta = ahkera kyläilijä
Kymppiskahvet, kymmenkahvet = klo 10:n kahvit
Kymppiskortit = tupessa huono käsi, ei isot eikä pienet kortit
Käherrin = kiharrin
Kähläötä = jäädä tekemättä
Källi = ovela, epäluotettava
Källäillä = kävellä kiireettömästi
Känö, känöttäjä, känötteä =
Käntty = vehnäpulla; kuivunut pulla
Käppyrä = koukkuun tai kumaraan vääntynyt, tuohenkäppyrä
Käppäellä = kävellä hiljalleen
Käppänä = pienikokonen, kuivakka
Käpsehtie = liikehtiä kiireettömästi
Kärviaeka = lisääntymisaika, kiima-aika
Kärvillään = kiimassa (koirista ja kissoista)
Kärvikissa = juoksuaika kissalla
Kärvikoera = juoksuaika koiralla
Kärvistellä = olla kylymissään, hytistä kylymissään
Kärväs = heinäseiväs, pitkätappinen
Kärvötellä = olla kylmissään; koettaa kestää
Käsikopelolla = tunnustellen
Käsipelillä = ilman konevoimaa
Käsipäeveä = tervehtiä kätellen
Käskeä = kutsua (kylään tai pöytään)
Kässistellä = sanokoa joku, mitä se on?
Köhäkkä = mainittava tapahtuma; siitä se köhäkkä nousi
Kömmertäötyö = vaevalloesesti vaekkapa nousta
Köntti = kimpale
Könttyrä = jäökkäliikkeinen, vähän kumarakin
Könttä = kokonaisuus
Könytä= edetä hankalasti, kiivetä, kontata
Kötöstellä = tehdä hitaasti
Kötösteä = tehdä jotain suurpiirteisesti
Köyhysissään = köyhyyksissään, köyhyyden vuoksi

L

Laenasto = kirjasto
Laesesa = omalaatuinen
Laeskamato = laiskuus
Laeskusissaan = laiskuuksissaan
Laesta = lakaista
Laestoa = välttää tekemästä jotakin
Laetamyötänen = humala
Laetos = synnytyslaitos
Laettoa = lähettää esim. kirje
Lahhoa = lahota
Lakkari = tasku
Laklatella = selittää
Langeta = kaatua
Laneli = flanelli
Lantata = laimentaa
Lanttuloota = lanttulaatikko
Lanttuu = laimentaminen
Laoni = matikkakoukku
Lappapuuro = vispipuuro
Lavihta = penkki
Leetta = pitko
Leikkele = matonkude
Leikitä = vakavissaan
Leipäötä = kyllästyä
Lellitteä = hemmotella
Lellikki = suosikki
Lellilapsi = mielilapsi, suosikki
Lemukka = limonadi
Lemunaati = limukkoa
Lenksu = kumilenkki
Lenteä = kaatua
Lenkkasta = kävellä vähä ontuen
Lentsu = flunssa (ks. "romuska")
Leohottoa = kehuskella
Leokava = paljon kehuskellen puhuva
Leppasta = kävellä verkalleen
Letasta = väsyttää
Leäpästyö = hengästyä
Leipääntyö = kyllästyä, pitkästyä
Leärätä = kaadella nestettä astiasta toiseen
Lietsussa = kulussa, menossa
Liikki = ohut ruisleipä viipale, voileipä
Liippa = hiomakivi jolla terotettaan viikate tae puukko
Liirata = luisua
Liitinki = housun, hameen vyötärö
Liituta (lähti liituomaan)
Likastoa = liata
Linjamentti = linimentti
Lintallaan, lintassa = kasaan poljetut kengät
Lintsit = housun liitinki, sepalus
Lipenteri = Ketjun tai hihnan kiinnitin esim. koiran pantaan tai hevosen kuolaimiin.
Lippulakki = lippalakki
Liritteä = esim, pissie liritteä
Litsit = liitinki, sepalus
Livohka = pako. esim lähteä livohkaan
Loahkasta = kävellä levottomasti
Loajaliikkeinen = paljon elehtivä
Loani = laani, puiden välivarasto
Loatusesa = omalaatuinen
Loennella = puhua ivallisesti
Loeruta = puhua ko "puuropata", aina äänessä
Lohvostoa = Kävellä vaaekka liijan issoessa kengissä tae väsyneenä
Lonita = valikoida
Lonnata
Lontsie = kävellä
Lonttasta = kullkemistapaa ilmaiseva, suuret tai löysät kengät jalassa
Loota = laatikko
Loori = navetassa se kanava jota pitkin virsta ja lanta luotii lantalaan
Loppasuu = ahne kaiken syöjä
Lorottoa, esim. kusta lorottoa
Lorsata = puhella joutavia, "tuntikaosie puhelimessa lorsovaa"
Lorvehtie = laeskotella
Lorvie = laeskotella
Lorvikatarri = laiskuus, tekosairaus
Lotrata = leikkiä veden kanssa (yl. tiskatessa tai saunassa)
Lottuuttoa = sataa vettä kaatamalla
Luikas = liukas
Luikasta = livahtaa
Luikastuo = liukastua
Luokouta = lakata, antaa periksi, luovuttaa, jäädä pois
Luotella = palttaa, "siksakata" kangas
Luottoa = kelvata, "van se luottaa"
Lutraota = peseytyä kauan
Luutu = pesuriepu
Luuturätti = pesuriepu
Luututa = pestä lattia rievulla
Luutuussankko = lattianpesuämpäri
Lyhvi = lyhyt
Lytsä = tyhjä
Lyyssi = lyhyt takki tai pusakka, usein vetoketjullinen
Lyyhä = ontuva
Lyyhätä = ontua
Lähteä litomaan = lähteä omille teilleen; sanontoihin
Lähteä livohkaan = karata; sanontoihin
Lähteä moalimalle = muuttaa pois kotoa; sanontoihin
Lähteä nostelemmaan = lähteä pois; sanontoihin
Läninki = mekko
Länkkä = ontuva
Läntäröijä = leikkiä vedellä
Läskimätäs = todella lihava
Läskipottu = ruoka, jossa on perunaa ja sianlihaa
Läträötä = peseytyä tai uida kauan
Lääpästyny = hengästynyt
Läöhkänä = matala paistoastia
Läörytä = ks. lorsata
Löksöttää = esim. housut, sukat ovat makkaralla
Lönttä = esim. viinihahapakkaus on viinilönttä
Lörryytteä = kts Lörötteä
Lörötteä = laskea nestettä
Lööki = sipuli

M

Makejaenen = karamelli
Makemoellaan = makeimmillaan
Makkea = hyvänmakuinen
Makkuukset = yösija, peti
Matka-aski = matkalaukku
Melekeä = aika paljon
Mehtä = metsä
Mennä häneksi = mennä pieleen, epäonnistua (sanontoihin)
Mielenköyhä = järkeä vailla
Mieluilla = yrittää mielistellä; nirsoilla, osoittaa mieltään
Minnie, minna = miniä
Moalima = maailma
Moanitella= houkutella
Moavunnaenen = esim. moavunnaenen sae, kun on taevas kokonaan pilivessä eikä vanahoa taevasta äö missään
Moniaat = jotkut
Monta monituista (sanontoihin)
Muikkupottu = muikuista ja perunoista valmistettu keittoruoka, myös sipuli ja voi kuuluu resettiin
Murtiuta, murtiutuo = mennä kesken (myös ihmisistä)
Mutkalippu = meno-paluu-lippu
Mutlehtie = joku ruoka ei mee alan, vaan pyörii suussa
Mutkin = sinne ja takaisin
Muuanni = eräskin
Myltätä = sekoittaa vuodevaatteet, myös myltätä heinissä, vintillä ym.
Mynnähtäny = Alkanut pilaantua/pilaantunut
Myrtyö = pilaantua esim. maito
Myttiytyö = pilaantua
Myötyriinsä ="meni myötyriinsä" meni kokonaan, lopullisesti
Myötämöykkyneen = esim,. lähteä tavaroineen lopullisesti, kokonaan
Myötääsä = usein
Mäeske = äänekäs toiminta, esim. tappelun mäeskeMäekäröijjä = esim. hakata lekalla jotain, voimakkaasti ja äänekkäästikin
Märehtie = esim. "heitä jo märehtimästä, ei se vatvomalla kummene"
Märistä = itkeä, marista
Märsytä = itkeä
Märytä = nyyhkyttää, itkeä
Märänny = pilaantunut
Märätä, märkänöö = pilaantua
Mätisäkki = lihava
Mökkänä = olkipatja
Mörönsyötti = turvahenkilö
Möykäri = "pahapäenen", aggressiivisesti käyttäytyvä
Möyrötteä = murjottaa pahantuulisena

N

Nakata = suomeksi heittää (nakkoa se pallo tänne)
Nakella = heitellä; sanailla ilkeään sävyyn
Nakottaa = "seistä nakottaa"
Nalakki = koirien tarttuminen toisiinsa paritellessa; kuv. kiinni jäänti
Napanteri = pieni ryyppy
Napittoa = katsoa tarkkaan
Napponen = pieni leipä- ym. ruokapala lähinnä lapsille
Neämä = jaa niin, näemmä
Nieraota, nieraotuo =
Niikate = viikate
Nilja-aoto = linja-auto
Niljamentti = linimentti
Nipostella = tehdä turhantarkaa työtä isossa kokonaisuudessa
Nisu = pulla
Nisujaoho = vehnäjauho
Nisuleetta = pullapitko
Niuhake = turhan tarkka
Niuhottoa = yrittää toimia jämäkästi, ohjeiden mukaan tarkasti; olla liian tarkka
Noama = kasvot
Noamat = kasvot
Noetuo = kiroilla
Nokallaan = kasvot maassa, lattiassa
Nokalleen = kasvot edellä esim. kaatua
Nokka = nenä
Nokkava = ylpeä
Nokkaota, nokkaotuo = ottaa nokkiinsa, loukkaantua
Nokkie = poimia, kerätä
Noposvelli=maitovelli jossa on leipänoposia eli voideltuja leipäpaloja
Norssi = kuore
Nostoa koera pöyvälle = syyvä rohmuomalla (sanontoihin)
Nuin = noin
Nuinni = noinkin
Nukkuukset ks. makkuukset
Nuolta = nuolla
Nuuka = tarkka, saita
Nuukaella = toimia säästeliäästi
Nuusa = puute
Nyhverö = vähän saamaton
Nyrkkipyykki = käsinpesu
Nyttyrä = nuttura
Nästyyki = nenäliina
Nätä lumi = nuoska, kostea lumi
Nöpönuuka = pikkutarkka
Näkemäs = näkemisen arvoinen, esim. itsensä sotkenut lapsi
Nätä lumi = märkä tai nuoska lumi
Nävös = oudon näköinen, epäonnistunut esine tai asia
Näläkäviulu = laiha, nälkiintyneen näköinen, myös pokasaha
Nökkönen = pieni pala
Nökönuuka = ei niin tarkkaa, väliä
Nöpönuuka = kt yllä

O

Oamu= aamu
Oamunen = aamuinen, aamiainen
Oamusella = aamulla, aamiaisella
Oamutuimaan = varhain aamulla
Oekikurilla = tavallisilla keinoilla
Oekisuunta = kts alla
Oekisuunnassa = normaalisti, oikeastaan, tavan mukaan
Ohimovika = tyrä
Ohkanen = ohut
Oho, Ohhoh = anteeksi
Ohutsorminen = lapsi
Olleotuo = tottua
Olovinnaan = ylpeä
Omituinen = oma
Onehka = pelottava
Ossaella = arvella
Ottoset = lehmille päivittäin haettavat tuoreet heinät

P

Paekata kössinturkkie = mökötteä
Pahahenki = lievä kirosana
Pahakkalaenen = ks. edellä
Pahankurinen = äkänen
Pahansisunen = herkästi (joutavasta) suuttuva riidankylväjä, ankyrä
Pahapäenen = väkivaltainen, varsinkin humalassa "pahapäenen päessään"
Pahki = törmätä johonkin pahki
Pakkaota, pakkaotuu = tunkeutuu, tulee väkisin
Pakrottoa = katsoa suurin silmin
Palijouvessaan = enimmäkseen
Paohata = puhua vihaisesti
Paorisko= poijjanpaorisko, pieni (suurisilmäinen) poika
Palli = pallo
Panna hanttiin = vastustella (sanontoihin)
Panna ramppa kalakattamaan = ruveta töehin ja justiisa (sanontoihin)
Parsie = paikata esim. sukan reikä, parannella esim. työn jälkeä
Pasilisko = basilli, bakteeri
Paskankummi = huusiin kaveriksi lähtijä
Passata = palvella
Passeli = sopiva, mieluinen
Passuuttaa = vaatia palvelua
Patvia, patviutuo = lihoa
Peherteä = hämmenteä,sotkea,levitteä
Peiton mutkaan = peiton alle
Pelata, pelovaa = toimia, toimii
Pelemahtoa = tulla äkkie
Pelemuta = leikkiä esim. koiranpennusta
Pelemuuttoa = sekoittaa esim. vuodevaatteet; ravistella
Pellaotuo = leikkiä, joutavoida, käyttää väärin; "elä pellao sen rukin kansa"
Penikat = lapset
Penskat = lapset
Peppuroija = kiukutella
Peretteä = peruuttaa
Perkata = puhdistaa kalat, marjat
Persaos = takamus
Persjalakanen = lyhytjalkainen, pitkäselkäinen
Persetti = lievä kirosana
Persuus = takamus, housun takaosa
Perukka = sivukylä etenkin Kuhmossa, syrjässä oleva sivuky
Päeassie, päeassiellisesti = ensisijansisijaisetiPeällekkäen = päällekkäin
Peällekkätä = päällekkäin
Peällepäsmäri = kaikentietäjä, kaikkiin asioihin sekautuja, myös ohjaaja
Peälysteä = puolustaa: "eijoo siinäkkää peälystämistä"
Peäläri = alumiininen maitoastia
Peänkivistys = ongelma
Peännousema = idea tai ajatelma
Peätöpeälle = loppuun asti
Piipillään = kulkea varpaisillaan
Piironginloota = piironginlaatikko
Pieniin päen = raskaana (sanontoihin)
Pieksäötyö = pyöriä sängyssä saamatta unta
Piertano = pellon piennar
Piessa = alunperin paholainen (ven.), myös hellittelysana: voe piessa, miten sievä.
Pihilaja = pihlaja
Pirssi = taksi
Pistouvata = tarjota esim. kahvi tai ryyppy toiselle
Pitkäripanen = Alkon myymälä
Poarata = kahlata lumihangessa
Poekkitelon = poikittain; eri mieltä
Poijankossi = nuori poika
Polsteri = patja
Pompooli = makeinen
Pottiutuo = kipeytyä; "pottiusi nuo sivut, että ei soa sätkeä veännetyksi"
Pottutuuvinki = perunasosevelli
Pottuvoe = perunamuusi
Potunnosto = perunannosto , sadonkorjuu
Potunpano = perunanistutus, -kylvö
Porkata = penkoa; sekoittaa lypsettyä maitoa porkalla
Porkka = väline, jolla sekoitettiin maitoa tonkassa
Porstuo, porstuva = eteinen
Porukoija = seurustella
Potkupalli = jalkapallo
Pottuilla = keljuilla
Pottukuoppa = maakellari
Pottunokka = perunanenä
Pottuvoe = perunamuusi
Potuttoa = keljuttaa
Poutie = kuivua auringossa pilalle, esim. heinikko
Pouvistuo = tulla pouta
Puijata = huijata
Puirova, puiroa = rankametsä, olla rankametsässä (siis tehdä polttopuita pysytmetästä)
Pukata = tönäistä
Pulska = hyvässä lihassa, pullea
Pumpuli = puuvilla
Punanen = veri; "punanen tursusi soappaanvarresta"
Punasta = kääntää nopeati kierteelle
Punaverinen = verevä, hyvinvoivan näköinen
Punkka = (lapsen) kylpyamme
Punneella = kierteellä
Puolinen = päiväruoka
Purjaota = olla vesillä
Purtilo = ruokakaukalo esim. sioille
Pyihe = pyyhe
Pyiheliina = pyyheliina
Päevitellä= ihmetellä, siunailla
Päkätillään = innostunut
Päkätissään = ylettömän innostunut jostakin asiasta
Päntiönnään = yhtenään, koko ajan
Pätiläs = lihava
Pääläri, päeläri = alumiininen sangallinen maitoastia
Pöhheikkö = tiheikkö
Pöhelikkö = tiheä, hoitamaton metsä
Pöhheessä = turvonnut
Pöhö = turvotus
Pöhötys = turvotus
Pöjöpouta= sateeton pilvinen sää
Pökelö = hölmö, "pöljä"
Pöljä = hölmö, tyhmä (haukkumasanana)
Pölli = tietynkokoinen puutavara
Pölöhötteä = olla/seistä toimettomana, tyhjän panttina, saamattomana
Pölökkypari = kaksi tyttöä tanssii keskenään
Pönkkä = tuki, oven sulkeminen "pönkkä ovella", "ovi pönkässä"
Pönkkähame = tärkätyn alushameen kanssa kohotettu hame
Pörniskä = lakritsipatukka
Pöselö = säiliö
Pösilö = typerys
Pötkötteä= köllötellä sängyllä
Pötsi = rapumerta
Pöönävartti = neljänneskilon kahvipaketti
Pöönävelli = kahvi

R

Raekata = järjestellä, siivota
Raekota = raivata, järjestellä, siivota
Raekulipouta = paras heinäntekosää
Raeska = parka, poloinen
Ramasta = väsyttää
Ramppa = niittokonneen puinen osa joka vie voeman akselista terrään ja joka tahtoo katketa niitonaekana
Ramplata = ks. rassata
Ranstakka = hiilihanko
Rante = liiterin edusta, jossa sahataan rangat (karsitut puut) ja hakataan halot
Ranttu = kriittinen, valikoiva
Raplinki = rappaus, rapattu pinta
Rassata = yrittää korjata (huonolla menestyksellä), putsata piippua rassilla
Rassaotuo = tehdä kiusaa, heittäytyä ilkeäksi
Ratkuttoa = kinuta, nalkuttaa
Ravistuo = kuivua
Rehkakekkonen = huonosti puettu lapsi
Reisivermo = reisien yläosa, nivus
Reistaella = toimia huonosti, olla huonona esim. terveys reistailee
Reistata = yrittää
Rekka = tarakka
Rekkasta, rehkasta = "juosta rekkasta"
Remmaota = mennä rikki
Renikka = kunniamerkki
Renksu =kumilenkki, nahkalenkki
Renttahelekku = retale
Reohata = riehua
Reohkasta = Kävellä reohkasta käet heiluin, isotellen
Reohuuttoa = käsitellä kovakouraisesti
Reohka = karvalakki
Reohtoa = riuhtoa, riisua; "se reohto ryököt peältään ja syyti pitkin lattijoeta"
Reporanka = huonokuntoinen, lopen uupunut
Repostella = ruotia ikävää asiaa julkisesti
Reslaota = häiritä, "kaivaa verta nenästään"
Retale = huonossa kunnossa oleva (ihminen), huono vaate
Retkuve = joukko jonnekin menijöitä
Retostoa = kehuskella
Rettuuttoa = pitää huonosti, "Maija se aenaa sitä kissanpenikkata sylissään rettuuttaa"
Reäkätä = rääkätä (enhän minä reäkkeäkkää...)
Reäpy = ks. ieti
Riemuriihi = tanssipaikka
Riijata = seurustella
Riijuu = seurustelu
Riikkari = auton äänimerkki
Riittyny = uuni jäänyt kohentamatta, hiillos jäähtynyt
Rimppakinttu = laiha
Rimpuloija = pyristellä irti
Ripsuta = harjata varpuluudalla roskat ja hämähäkinverkot seiniltä ja laipiosta.
Riski = nopea; vahva
Ristaos = risteys
Ristirantunen = ruudullinen
Riivata = tilkitä hirsiseinä sammalella
Riiveet = tilkitsemistarvikkeet, esim. sammaleet
Riivoaminen = tilkitseminen
Roakata = ajaa parta tai säärikarvat; erotella huonolaatuiset
Roakki = huonon laadun vuoksi poistettu (esim. roakkilaota)
Roato = huonokuntoinen, "aotonroato"
Rokuli = suunnittelematon vapaapäivä esim. sairauden, sään tai konevian vuoksi
Romilastoa = liikkuessa pitää isoa ääntä
Rommata = kipeytyä äkillisesti
Rompe, romppeet = tavarat, varusteet
Romuska = flunssa
Ronkeli = ks. ranttu
Ronkka = lonkka
Rontostoa = kävellä kuuluvin askelin
Ronttoset = huonot kengät
Roti = järjestys
Rotisko = huonossa kunnossa oleva
Rottelo = huono auto
Rottiutuo = tulla valmista, keretä
Rospuutto = kelirikko
Rostoi = (ven. yksinkertainen) viimeistelemätön, kehnonpuoleinen työnjälki
Rotjottoa = moata pitkin pittuuttaan esim. koirasta puhuttaessa
Ruokavero = ateria
Ruoja = haukkumasana, niinkuin esim. ryökäle tai rontti, ei ihan hirveän voimakas
Ruokko = elatusapu
Ruopuo = purkautua (kankaan reuna)
Ruottio = kelmi
Ruppi eli kroppa = ruumis, vartalo
Rusahtava = ruskehtava
Ruukata = olla tapana
Ruuki = betoni, betonilaasti
Ruumistuo = tulla vantterammaksi
Ruununroakki = asepalveluksesta hylätty
Ruvispulla = ruislimppu
Ryllitteä = juoda runsaasti
Ryllykkä = lihava, isomahainen
Ryllätä = pitää hauskaa
Ryllykkä = lihava (muorin ryllykkä, melekonen ryllykkä)
Ryllötteä = Istua tai maata leveästi, rennosti leviten
Rymmäötteä = kaataa varomattomasti
Rynkky = laskos
Rynkkyhame = pliseerattu hame tai vyötäröltä laskostettu hame
Rynkätty = laskostettu
Rynkätä = laskostaa, myös lakanat
Ryskä = kova ruumiilline työ, homma
Ryykeli = vaikea tilanne kuten sairaus tai onnettomuus, "van olipa se melekonen ryykeli."
Ryypyksissään = juovuksissa
Ryöhälteä = Kulukea vaekka umpilumessa
Ryökäle = moittiva luonnehdinta, esim. "voe akan ryökäle, minkä teki"
Ryökäle = mielihyvää ilmaiseva apusana, esim. "voe ryökäle, miten kommeita ehvenie"
Ryökkö = voate
Ryönä = ahvenen sijasta onkeen tarttuva pitkä limainen järviruohotuppo
Ryönä = tavaranpaljous
Ryöttiö = ks. ruottio
Rähmälleen = kaatua mahalleen
Rähmällään = maata mahallaan
Räknätä = laskea
Räkytteä = nimitellä, kiusata sanoilla
Rällätä = tuhlata ylenmäärin
Räntsistellä = kulkea vähissä vaatteissa
Rätinki = laskelma
Rätösteä =leipoa vähän parempie herkkuja ja pikkusen sievemmin
Räähistellä =, reähistellä = näötellä ihteäsä vähän liian kansa
Räkytteä = nimitellä, ilkkua, pilkata toista
Räkkötteä = paistaa kuumasti (aurinko)
Räpikkäät = sormikkaat, joissa sormet ovat paljaat
Räplikkäät = ks. räpikkäät
Räppänä = tuuletusluukku, joskus ikkuna
Röhlömi = vastoinkäyminen, onnettomuus
Rökitteä = antaa selkään
Rökäle = ks. ruottio, ryöttiö
Rököpuola = ks. rehkakekkonen
Röyteä = tehdä rajusti työtäRöytämällä = (tehdä työtä) liian kovasti

S

Saekka = tee
Saekara=pitkähkö keppi
Saekata = leikkiä esim. rannalla tai veneessä vaarallisesti
Saeta = kitsas
Sankko = sanko, ämpäri
Saepu, saeput = saippua
Sarhata = kaivella jollain jotain esim. rappusten välistä kun käsi ei mahdu ottamaan sinne tippunutta avainta
Sassaroija = rassaotuo
Sassiin = juuri nyt, heti paikalla, kiireen vilkkaa
Satunna = ei varmaa, tuskin totta
Sattuo = osua (ei ´käydä kipeästi´)
Seihtemes kirnun huuhteluvesi = etäinen sukulainen
Seittemen, seihtemen = 7
Selekeämällä = katsoa verkot nostamatta niitä ylös
Selekäkeikkana = takakenossa
Selekäkiekkanaurut, selekäkekkanaorut = röhönauru
Selällään = auki, "silimät selällään" = hämmästyneenä
Seäpito = suojassa oleminen sateelta tai myrskyltä
Sihti = siivilä; osumatarkkuus
Sikiöt, sikkiet = lapset
Sikseenni = jokseenni, kuitenkin
Silimineola = silmäneula
Silimäänni = Ihan varmasti
Silipasta = tehdä, ottaa, leikata ym. jotakin nopeasti.
Silipputiine= valeraskaana (esim. lihava lammas joka näyttää tiineeltä)
Sillanalus = talon tai muun rakennuksen lattian, alapohjan alus.
Sillätöen = ei muuta teekään
Siltään = pelkästään, paljaaltaan
Sipasta = laittaa esim. voita ohut kerros
Sipatti = sianliha-valkokastike
Sipattoa = kuiskata
Sipehtie = murustaa; tuumia ihmetellen itsekseen
Siperteä = murustaa
Sipitteä = kuiskata
Sipostella = siistiä, siivota tarkasti
Sippi = rahaton, rahattomuus (olla sipissä)
Sippiaski = 10 klp:een savukerasia
Sipsu = hankaus, saappaanvarsien syöjä; "sipsu syönynnä toas kumiteräsoappaesta varret"
Sitkas = sitkeä
Siunustella = ihmetellä, siunailla, voivotella
Sivut = kyljet
Soassa = sodassa
Soattaa, saattaa = hävittää, kadottaa
Soapusalla = tavattavissa, käden ulottuvilla, lähellä
Soettoruokala = tanssiravintola
Solokenaan = tauotta
Solokkusankko = biojäteastia, alun perin likasanko, joka tyhjennettiin tunkiolle
Soma = omituinen, kummallinen: "van olipaan se soma tappaos!"
Soppa = marjakeitto
Soututooli = keinutuoli
Suivaantuo = suuttua
Suolukka = suolapala, hiukopala
Suopasta = "hiihtoa suopasta", kulkea/tehdä kiireesti
Suoputtoa = hangata, esim. vaatteenpesussa nyrkkipyykillä
Suoro = miehen sukuelin
Supittaa = kuiskata
Suttie = ks. jäpösteä
Suttina, sutissa = jarrut lukossa
Suunmyötänen = hyvänmakuinen
Suuvita = tiukentaa, esim kiillalla (esim suuvita kirveenvarsi)
Suveota, suvveotuo = lämmetä (säästä)
Suveta, suvejaa = muutua suojasääksi
Suvi = nuoskalumi
Suvikeli = kesäilima, talvella suojasää
Syhkästä = kulkea kiireesti, "syhkäsin pyörällä töehin"
Syrttövvää=Rypistää (esim. tulostin syrttövvää paperie)
Syyteä = heitellä, nakella; "syyväppä nuo pilikkeet kuormaan"
Syömmikkö = pahankurisuudessaan itsepäinen ihminen
Syömmissään = pahassa kurissaan
Syömmistyö = suuttua, suutahtaa
Syömmoa = syrjäseutu
Syömmys = sisälmys
Säppi = haka, "paahan lähtiissäsi ovi säppiin"
Sätkä = itse kääritty tupakka eli savuke

T
Taasa = pesuvati
Taekko = talikko
Taeteilla = toimia taitavasti
Tahtoa = myös pyytää
Takitillaan = juurta jaksain, seikkaperäisesti
Takitilleen = justiinsa
Takuttoa = tupeerata hiukset
Talostella = asustaa
Tankopyörä = miestenpyörä
Taotta = takia, vuoksi
Tappaota = käydä yrittämässä tavata (ks. sanonnoista Tappaota tunnolleen)
Tarakka = pyörän tavarateline
Tarkkoa = lypsää loput maitopisarat, korjata työ jonkun jäljiltä
Tehä = tehdä, valmistaa
Tekele = kokelas, ehdokas; keskeneräinen työ
Telekuta = rimpuilla, heittelehtiä
Teos = pyöreä riisipiirakka tai porkkanapiirakka
Tevos = leivonnainen
Tietteä = teettää, pyytää tai käskeä joku valmistamaan jotakin; "tietin rengillä uuvet aesat"
Tietätteä = niinkuin edellä mutta yksi välikäsi lisää; "tietätettiin Heikkisen sepällä uusi jeätuura"
Tietätytteä = panna joku teettämään toisella jotakin
Tikkuri = neulomalla tehty villapaita
Tikustella = olla puutunut, myös puhua hankaleesti
Tikut = sukkapuikot
Tilikitä = tiivistää
Tiluriitu = steariini
Tingata = tinkiä hintaa
Tirsat = pikku-unet, päiväunet, nokoset
Tiskakoappi = kuivauskaappi
Tiskaluutu = astiainpesuriepu
Tiskapöytä = tiskipöytä
Tismaella = tarkastella
Tiukkoa = kiristää, kysellä tarkkaan
Toanu = huono asumus
Toate, toatteessa = lika, likainen
Toekki = naapuri
Toellaanni = todellakin
Toemastaan =
Toenperrään = todellaki
Toesenpeähän=lainata
Toestaetonen = tilapäisesti taitamaton esim. hajamielisyyden takia
Tohvelokengässä = ilman sukkia
Tojjie = seisoa (miehen sukupuolielimestä, tojjii, ei toji)
Tojottoa = ks. tojjie
Toklata = leikata tai vuolla huonosti
Tollukka = yksinkertainen ihminen
Tolokku = kunnollinen
Tolokusti = kunnolla
Tolopillaan = jaloillaan
Toloppa = tolppa, pulväs
Tolovana = tietämätön, ymmärtämätön
Tolskata =
Tommata = tarttua kädellä, myös: kala tommasi
Tonkka = maitoastia
Tooli = tuoli
Topata = parsia
Toppaneola = parsinneula
Toppeli = pullamössö
Toppineola = parsinneula
Toppoli = ks. toppeli
Toppuu = parsiminen
Toppuutella = estellä, hillitä (kirjakielessäkin)
Topra = (ven.) hyvä
Toprakka = tolokku
Toprie = tarttua kiinni
Tormata = rynnätä äkillisesti esim. ovesta sisään
Tormistuo = ryhdistäytyä
Tormuuttoa = kurittaa; viedä / tuoda kiireesti jotakin
Torvi = ks. pöljä
Toti = (lämmin) alkoholiannos, "rommitoti"
Tottero = yksinkertainen
Tovi = pitkä aika
Tuhma = tottelematon
Tuima = suolaton
Tukkanuottasilla = tappelussa, myös kuv.
Tukkapihti = hiussolki, "pinni"
Tunkio = lanta- ja jätekasa tai -auma
Tunkiontakunen = kotona kasvatettu tupakka (kessu)
Tuohata = ährätä tulen kanssa, yrittää saada esim. saunan uunia syttymään
Tuohustoa = tuulastaa
Tupakki = tupakka, savuke
Tupeksie = möhlätä, epäonnistua
Tupenrapinat = piiskaus, selkäsauna
Tuplat = ikkunoiden sisäruudut, jotka otetaan kesäksi pois.
Tuppipotut = kuorineen keitetyt perunat
Turjottoa = murjottaa pahantuulisena
Turkkina(an) = paljon esim. väkeä, itikoita, kaloja katiskossa yms.
Turpa = suu, kasvot
Turpeessa = turvoksissa
Turreikko = ks. pöhelikkö
Tuumata = keskustella
Tuutero = heiniä täynnä oleva heinäseiväs
Tuuvita = tukea tavara toisella esim. kuormassa
Tyhjänpäeten = turhaan
Tyskä = tympeä, myös: esim. tyskä liha = lihaisa lihapala
Tyyrätä = ohjata, työntää edellä
Tyytytteä = painaa auton äänimerkkiä
Työjellä = tehdä työtä
Täkki = peitto
Täkkipussi = pussilakana
Tällätä = laittaa itseään, kaunistautua
Tälläötä = ks. edellä
Täötinen = mieto apusana; "sen täötistäkö se toas alako tuon törpöttelyn"
Täötinen = myös kehuva; "voe täötinen, miten makkeata muikkupottuo"
Töesevä = työläs
Töpeksie = epäonnistua, möhlätä, myös syljeskellä esim. tupakanpuruja suustaan
Töpehtie = syleksiä
Törpötellä = juopotella
Törppö = purkki, tölkki; pöljä
Törsti = ylpeä, ylimielinen; "Van olipa törstinnäkönen herra!"
Törsätä = tuhlata rahaa, juoda liikaa alkoholia
Törte = lika
Törtteinen = likainen
Tööpeli = olut

U

Uhata = myös luvata: uhkasi käyvvä illalla.
Uhkiuta, uhkiutuo = upota, juuttua pehmeään (ajoneuvosta)
Ukkomehto = urosmetso
Ukkoteeri = urosteeri
Ukkovarvas = isovarvas
Ukonturilas = epäsiisti ikämies tai myös hellittelysana (omasta) ukosta.
Ulukohuone = käymälä
Umpasta = juoda
Unehtuo = unohtua
Uneksie = puhua unissaan
Unneottoa = unohtaa
Uopea = ylpeä
Uopeilla = ylpeillä, uhota
Upara = kullanmuru
Upetto = sumu
Upura, upuraenen = ks. upara
Urheilla = toimia uhkarohkeasti
Urkkie = kurotella
Urkko = urakka, kova työ
Urvahtoa = nukahtaa vähän
Utkittoa = juuvva vaekka maetolasillinen yhteenmennoon
Utsie = udella
Uulalta = takia, vuoksi
Uunikeitto = liha-perunalaatikko
Uunilaatikko = liha-perunalaatikko
Uupelo = puute, väsymys
Uupuo = puuttua
Uutinen = ensimmäiset viljat
Uutispuuro, uuvispuuro = syksyn ensimmäisistä viljoista keitetty
Uuvahtoa = uupua, väsyä

V

Vaemaltoa = sattuu, käy kipeästi
Vahata, vahtasi = katsoa, katsoi
Valepukki = henkilö, joka ei puhu totta
Van = mutta; van mikäpä hänessä; lauseen aloitussana
Vannehtii = mietityttää; "peätä vannehtii"
Vanttuut = lapaset, neulotut käsineet
Varsin = huvikseen, "pistäösimpä varsin kirkolla"
Varusa = vaarallinen, riskialtis
Vasiten = asiakseen, tarkoituksella
Vasta-aluksi = ensin (esim. tervehtiä)
Vatuloija = vatvoa
Veres = tuore
Verukehtoa = keksiä tekosyitä
Vesivalo = kaatosade
Vesteä = veistää
Veäntäötyö = veäntäötyö ylös sängystä
Vihta = vitsa
Vitas = ohuesta tuoreesta puusta punomalla valmistettu sidetarvike
Viitake = viikate
Viitonen =viisimarkkanen, -euronen
Vinha perä = todisteet saattavat olla löydettävissä (siirsin sanontoihin)
Vinkkelit = varrelliset huopatossut
Vipata = lainata
Virsta = lantavesi
Virstakaevo = navetan likakaivo, johon lantavesi virtaa
Visu = tiivis
Visahtoa = vihjata
Vitonen = viitonen (raha tai numero)
Voate = kangas, esim. mekkovoate
Volohottoa = loistaa; "tuulasvalot volohottaa vastarannalta"
Vouhkasta
Välikalja = keskiolut
Välttää = kelvata, "heitä jo poes tuo sipostelu, välttäähän tuo jo"
Vängällä = väkisin, tuppaotuo, ahtaotuo, väkisin tulla tms..
Vänkäri = apumies
Vätkytellä = syödä vastahakoisesti
Vätysteä = puhhuo joutavie, jaohoa yhtä ja sammoa assieta
Völjätä = raahata, kuljettaa mukanaan
Völjäötyö, völjäötä = raahautua
Vönköellä = luikahtoe velevollisuuvvestaasa, aekaella, vitkastella
Vöpellys = huono neule
Vöpelteä = neuloa huonosti
Vötkylä = laiskamato, laiskuri

Y

Yhtäsoettoa = taukoamatta
Yhtenä köytenä = yhtämittaa
Yhettömmiin = loppuun asti
Yhäpperrään = lopullisesti, peruuttamattomasti

Ä

Äekkäpeä= iteppäenen
Äekytteä = lyödä, takoa esim. nauloja
Äempäen = päinvastoin, väärinpäin
Äetyö = yltyä
Ährätä = yrittää tehdä
Äjjäös = (voimakas) vaikutus
Äkikseltään = yhtäkkiä
Äkki pukkii = kokemattomuus vaikeuttaa tekemistä (sanontoihin)
Äkkimakkea= imelä
Äkkinäenen = kokematon
Äkkiväerä = arvaamaton
Äkkäötyö = jumittua paikalleen, myös kuv.
Äkkäötä = ks. äkkäötyö
Älistä = huutaa esim. tuskissaan
Ällykkä = makea
Älyllään = toimiva, "ihan kaet se on älyllään olova telekkari"
Älynkalu = toimiva
Älytä = ymmärtää
Älyvvälläös = huono idea, joskus hyväkin
Älähy = ylpeä, ylimielinen, itsetietoinen
Älävistellä =
Änkyröijä = vastustella
Änähtäe = liikahtaa, "ei änähtäny millijää vaekka voemaen takkoa reohtasin"
Äpösteä = vastustaa jonkun tekeminen
Äppö = nukke
Äpäjästeä =
Äskeen = pitkään aikaan
Äskön = äsken, hetki sitten
Ässehttie= tekeytyä, liittyy eritoten ruuanlaittoon.
Ätläkkä = imelä, liian imelä
Ävelteä
Äväjästeä = pitää meteliä inttäen, moittien yms.
Ävär = kirjakieltä
Ävärteä = kuv. saada lapsenlapsia
Äyvvätä = jankuttaa, inttää
Ä´ä = kakka
Ä´ättää = kakkattaa
Äökkäpeä ks. Äekkäpeä
Äöskäröijä = viskata vettä veneestä äyskärillä

Ö

Öhkästä = vahvistusilm. esim. ajjoa öhkästä moottorivenneellä, hevosella, aotolla...
Öhniö = lihava, laiskanpuoleinen epäsiisti
Öky = (öky rikas) = hyvin rikas
Ölövi = olevinaan parempi kuin onkaan
Önähellä, önistä = vasikan ääntelyä
Överi = meni överiksi, yli ymmärryksen
Öykäröijä = riidan haastaja
Öykästä = äänestää, laulaa/karjaista isosti
Ölähteä, ölähellä = kuv. ääntelystä: humalaeset ölähtellöö tesinaan