Etusivu     

Kansallispuvut

 

Mitä ovat kansallispuvut?

Ennen 1800-lukua puhuttiin kansanpuvuista, jotka olivat kotitekoisia vaateparsia. Niillä oli silloinkin alueellisia erikoispiirteitä. Uusia sovelluksia kansanpuvuista alettiin kehittää 1800-luvun lopulla käytettäväksi juhlavaatteena kaikelle kansalle. Näin syntyi kansallispuku.  Kansallispukujen käyttöä edisti 1900-luvulla se, että eri järjestöt ja kuorot käyttivät niitä esiintymisasuina. Kansallispuvulla korostettiin omaa kotiseutua, koska kansallispuvut kertovat oman alueensa pukuhistoriaa. Edelleenkin monet kansantanssiryhmät ja kuorot käyttävät kansallispukuja esiintymisasuina. Niiden käyttö on yleistynyt myös edustus- ja juhlapukuna sekä naisilla että miehillä. (Kaukonen. T-I, 1985) 

 

 

Mikä ihmeen muinaispuku?

Muinaispukuja  käytetään   kansallispukujen rinnalla. Niiden alkuperä perustuu esihistoriallisiin hautalöytöihin. Muinaispuvut kuvastavat Suomen pakanuuden ajan loppukauden suurtalonpojiston naisten tyylikkäitä juhla-asuja. (Kaukonen. T-I, 1985)

 

 

 

 

 

 

Kuvassa vasemmalla muinaispuku. Harmaavaippainen Tuukkalan emännän puku, jonka esiliinassa pronssikierukkakoristelu. Puvun uusinto perustuu mikkeliläisiin hautalöytöihin.

Kuvassa oikealla Etelä-Pohjanmaan eli Härmän-Isönkyrön seudun kansallispuku.

 

Runsaskuvioinen flammuraidallinen hamekangas yllä olevasta kansallispuvusta.

Etelä-Pohjanmaan kansallispukuun kuuluu rouvasväen päähine eli tykkimyssy.

 

 

Kansallispuku on aina juhlapuku eikä sovi esimerkiksi työnäytöksiin tai emännän asuksi.