Tiivistelmä opinnäytetyöstä
|
Laitos |
Tekijä |
|||
|
Työn
nimi 1920-
1930-LUKUJEN KUVAUS LARS SUNDIN TEOKSESSA LANTHANDLERSKANS SON |
||||
|
Oppiaine |
Työn
laji |
Aika |
Sivumäärä |
|
|
Tiivistelmä Tarkastelen tutkielmassani Lars Sundin
historiallisen romaanin Lanthandlerskans
son (1997, suom. Puodinpitäjän
poika 1998) kuvaa Suomen 1920- ja 1930-lukujen oikeistoradikalismista.
Tutkimus-kohteenani on teoksessa esiintyvät suojeluskuntaliikkeen ja
lapuanliikkeen representaatiot. Näkökulmani on kontekstuaalinen, toisin
sanoen tarkastelen teosta osana yhteiskunnassa 1990-luvulla käytyä
yleistä keskustelua. Millaisia
keinoja tekijä käyttää kuvauksessaan? Millä tavalla teos osallistuu
oikeistoliikehdinnästä 1990-luvulla käytyyn keskusteluun? Tutkimukseni
teoreettisena pohjana on Linda Hutcheonin teoksissaan A
Poetics of Postmodernism (1988) ja The
Politics of Postmodernism
(1989) esittelemä postmodernia historiallista romaania käsittelevä
teoria historiographic metafiction,
jonka olen suomentanut termillä historiallinen metafiktio. Teos käsittelee lapuanliikettä, ja sen johtajaa,
Vihtori Kosolaa, välillä hyvinkin satiirisesti. Teoksessa tuodaan esiin
myös suojeluskuntien osuus liikkeeseen. Tekijä kritisoi sitä, että
suomenruotsalaiset ovat halunneet unohtaa osuutensa lapuanliikkeessä.
Liikkeellä oli kuitenkin runsaasti kannattajia Pohjanmaan ja itäisen
Uudenmaan ruotsinkielisten joukossa. Teoksessa todetaan useasti, että
lapuanliike oli vähällä muodostaa Suomeen fasistisen diktatuurin.
Tutkijoiden mielipiteet siitä, oliko demokratia todella vaarassa,
vaihtelevat edelleen. Useat tutkijat viittaavatkin siihen, että
uhkailujen ja väkivallan ilmapiirissä aikalaisten oli vaikea arvioida
lapuanliikkeen todellista valtaa. Sundin teos on postmoderni historiallinen romaani,
joka on vahvasti kiinni oman aikansa keskustelussa. Se sitoo 1920- ja
1930-lukujen tapahtumat kirjoittamisajankohdan keskusteluihin
oikeistoliikehdinnästä. Käsitykset lapuanliikkeestä ja
suojeluskuntaliikkeestä ovat vuosien aikana radikaalisti muuttuneet.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Suomessa on eletty uudelleenarvioinnin
aikaa. Toisen maailmansodan jälkeen vallinnut hiljaisuus on murtunut ja
suojeluskuntia ja lapuanliikettä koskeva tutkimus on lisääntynyt. Niin
lotat kuin suojeluskunnatkin juhlivat näyttävästi perustamisvuosiaan
1990-luvulla. Postmodernin historiallisen romaanin tapaan Sundin
teos kyseenalaistaa perinteisen historiankirjoituksen. Teos kommentoi
jatkuvasti kerrontaansa ja kysyy, voimmeko tietää mitään varmaa
menneisyydestä. Historiankirjoitus on aina tulkintaa teksteistä,
erilaisista menneisyyden jälkeensä jättämistä merkeistä ja tulkinnat
ovat aina väistämättä subjektiivisia. Sundin teos on erinomainen
esimerkki siitä, että kaunokirjallinen teos voi kriittisesti ottaa
kantaa niin menneisyyden kuin kirjoittamisajankohtansa tapahtumiin.
Kirjallisuudella on yhteiskunnallista merkitystä. |
||||
|
Muita tietoja Avainsanat: Lars Sund, Lanthandlerskans son, Puodinpitäjän poika, historiallinen romaani, Linda Hutcheon, historiographic metafiction, lapuanliike |
||||