Laitos
Taideaineiden ja antropologian laitos

Tekijä
Marita Hietasaari

Työn nimi
”MAATAMME KOETELLEESTA SUURESTA POLIITTISESTA HAIRAHDUKSESTA”

1920- 1930-LUKUJEN KUVAUS LARS SUNDIN TEOKSESSA LANTHANDLERSKANS SON

Oppiaine
Kirjallisuus

Työn laji
sivuainetutkielma

Aika
28.4.2002

Sivumäärä
57 sivua

Tiivistelmä

Tarkastelen tutkielmassani Lars Sundin historiallisen romaanin Lanthandlerskans son (1997, suom. Puodinpitäjän poika 1998) kuvaa Suomen 1920- ja 1930-lukujen oikeistoradikalismista. Tutkimus-kohteenani on teoksessa esiintyvät suojeluskuntaliikkeen ja lapuanliikkeen representaatiot. Näkökulmani on kontekstuaalinen, toisin sanoen tarkastelen teosta osana yhteiskunnassa 1990-luvulla käytyä yleistä keskustelua.  Millaisia keinoja tekijä käyttää kuvauksessaan? Millä tavalla teos osallistuu oikeistoliikehdinnästä 1990-luvulla käytyyn keskusteluun? Tutkimukseni teoreettisena pohjana on Linda Hutcheonin teoksissaan A Poetics of Postmodernism (1988) ja The Politics of  Postmodernism (1989) esittelemä postmodernia historiallista romaania käsittelevä teoria historiographic metafiction, jonka olen suomentanut termillä historiallinen metafiktio.

Teos käsittelee lapuanliikettä, ja sen johtajaa, Vihtori Kosolaa, välillä hyvinkin satiirisesti. Teoksessa tuodaan esiin myös suojeluskuntien osuus liikkeeseen. Tekijä kritisoi sitä, että suomenruotsalaiset ovat halunneet unohtaa osuutensa lapuanliikkeessä. Liikkeellä oli kuitenkin runsaasti kannattajia Pohjanmaan ja itäisen Uudenmaan ruotsinkielisten joukossa. Teoksessa todetaan useasti, että lapuanliike oli vähällä muodostaa Suomeen fasistisen diktatuurin. Tutkijoiden mielipiteet siitä, oliko demokratia todella vaarassa, vaihtelevat edelleen. Useat tutkijat viittaavatkin siihen, että uhkailujen ja väkivallan ilmapiirissä aikalaisten oli vaikea arvioida lapuanliikkeen todellista valtaa.

Sundin teos on postmoderni historiallinen romaani, joka on vahvasti kiinni oman aikansa keskustelussa. Se sitoo 1920- ja 1930-lukujen tapahtumat kirjoittamisajankohdan keskusteluihin oikeistoliikehdinnästä. Käsitykset lapuanliikkeestä ja suojeluskuntaliikkeestä ovat vuosien aikana radikaalisti muuttuneet. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Suomessa on eletty uudelleenarvioinnin aikaa. Toisen maailmansodan jälkeen vallinnut hiljaisuus on murtunut ja suojeluskuntia ja lapuanliikettä koskeva tutkimus on lisääntynyt. Niin lotat kuin suojeluskunnatkin juhlivat näyttävästi perustamisvuosiaan 1990-luvulla.

Postmodernin historiallisen romaanin tapaan Sundin teos kyseenalaistaa perinteisen historiankirjoituksen. Teos kommentoi jatkuvasti kerrontaansa ja kysyy, voimmeko tietää mitään varmaa menneisyydestä. Historiankirjoitus on aina tulkintaa teksteistä, erilaisista menneisyyden jälkeensä jättämistä merkeistä ja tulkinnat ovat aina väistämättä subjektiivisia. Sundin teos on erinomainen esimerkki siitä, että kaunokirjallinen teos voi kriittisesti ottaa kantaa niin menneisyyden kuin kirjoittamisajankohtansa tapahtumiin. Kirjallisuudella on yhteiskunnallista merkitystä.

Muita tietoja Avainsanat: Lars Sund, Lanthandlerskans son, Puodinpitäjän poika, historiallinen romaani,  Linda Hutcheon, historiographic metafiction, lapuanliike