Kennel esittely
Kotikennelini sijaitsee Kalajoella, Pohjois-Pohjanmaalla. Pentueita syntyy harvakseltaan. Vanhempieni kotoa maalta vahdin tehtävistä löytyy kolme Owczarek Podhalanskia: Taru, Nella ja Panu. Käytännön syistä pennut rekisteröidään minun Fungo - kennelnimelle. Juoksutan koiria näyttelyissä ja touhuan niiden kanssa myös muuta. Minulta kotoa löytyy Lagotto Romagnoloja ja Irlanninsusikoiria.
Olen opiskellut koirien käyttäytymistieteelliseksi kouluttajaksi sekä eläintenhoitajaksi. Minulla on yritystoimintaa jonka puitteissa trimmaan koiria, järjestän koirakouluja, luentoja ja tapahtumia. Lisäksi jälleenmyyn koiranruokia ja tarvikkeita. Olen kiinnostunut koirien kouluttamisesta, hoidosta ja ruokinnasta. Kuljen mielenkiintoisilla kursseilla ja luennoilla ympäriinsä ja haluan pysyä ajan tasalla sekä oppia uutta koirista. Lisäksi lueskelen koira-alan kirjallisuutta ja katselen mielenkiintoisia ohjelmia. Kiertelen näyttelyissä koirieni kanssa ja välillä matkassa on myös Taru ja Nella. Mielelläni jaan oppimiani asioita myös muille, ethän epäröi kysellä. Kasvattien omistajien kanssa haluan olla yhteydessä, kuulla kuulumisia ja mielelläni neuvon ja opastan tarvittaessa. Se mitä emme tiedä, otetaan siitä yhdessä selvää.
Jalostus - luonne ja terveys
Jalostuksessa tärkein asia on koiran luonne, terveyttä ja rodunomaisuutta unohtamatta. Luonteen kanssa me elämme joka päivä ja koiran täytyy tulla toimeen tämän päivän yhteiskunnassa. Laumanvartijan kohdalla luonne erityisesti korostuu. On mukavampaa elää arkea koiran kanssa, joka hoitaa tehtäväänsä eli vahtii pihaa ja reviiriä rodulle tyypilliseen tapaan. Kuin koiran kanssa, joka on agressiivinen tai pelokas vieraiden saapuessa pihaan. Jälkimmäisen koiran kanssa stressaa sekä omistaja että koira itse. Podhalanskin täytyy pystyä olla pihalla irti myös vieraiden ollessa talonväen kanssa pihalla. Kun talonväki ei ole paikalla, on vahtivietti voimakkaampi ja sillon ei ole vierailla asiaa pihaan.
Luonne on tärkeä asia. Tutustuthan emän ja mielellään mahdollisuuksien mukaan myös isän luonteeseen kun pentua kotiisi valitset. Jokaisen rodun sisällä on myös luonne eroja. Näyttelyissä näet eri luonteisi koiria mutta koiran omalla reviirillä näet sen todellisen luonteen. Ei siis kannata valita pentua yhdistelmästä jonka vanhempien luonteesta et pidä. Nähtyäsi useamman kuin yhden kasvattajan/omistajan luona asustelevan koiran, tiedät paremmin mitä haluat.
Terveys on tärkeä seikka jonka myös otan huomioon jalostusvalintoja tehdessä. Podhalanski on iso rotu jonka lonkkien ja kyynärien on oltava ehdottomasti terveet jotta koira voi elää tasapainoista ja hyvää elämää. Kipuilevalla koiralla on herkästi myös käytös ongelmia hetkellisestä tai jatkuvasta kivusta johtuen. Jalostus valintoja tehdessä pyrin valitsemaan mahdollisimman terve lonkkaiset vanhemmat tuleville pennuille.
Pentujen hoito kasvattajan luona
Koiranpennut elävät sisällä (ja ulkona sään salliessa) tottuen kodin ääniin ja eri-ikäisiin ihmisiin. Uusimpiin käyttäytymistieteellisiin tutkimuksiin pohjautuen olen tehnyt muutamia ratkaisuja jotka poikkeavat hieman yleisimmistä käytännöistä. Yksi näistä on se, että pennut luovutetaan uusiin koteihin 9 viikkoa vanhoina vaikka Kennelliitto antaa luvan luovuttaa jo 7 viikkoisena ja yleinen käytäntö on luovuttaa pennut 8 viikkoisena. Myöhäisempi luovutusikä on kuitekin pentujen parhaaksi ja siitä voi lukea alta lisää.
Sosiaaliseen käyttäytymiseen pentu tarvitsee paljon harjoitusta. On tärkeää että pentu saa olla riittävän pitkään emän ja pentuesisarusten seurassa ja näin harjoitella taitojaan tulevaisuutta varten. 7 viikkoa vanhalle pennulle emä ei ole vielä ehtinyt opettaa riittävästi elekieltä ja pennusta ei välttämättä koskaan tule hyvä kommunikoija toisten koirien kanssa. Liian aikaisin vieroitetut pennut ovat myös sairastelevaisempia, alttiimpia eroahdistukseen ja ylivarovaisuuteen. Leikkiessä keskenään pennut oppivat paljon elekieltä ja riitatilanteiden selvittelyä. Vaikka pennun uudessa kodissa olisi vanhempia koiria, emän ja pentuesisarusten opetusta ei voi toiset koirat tai ihminen korvata. Pennulle on hyvin pelottavaa ja traumaattista jos se erotetaan alle 8 viikon ikäisenä pentuesisaruksistaan ja emostaan.
8 viikon iässä pennulla on lyhyt erityinen häiriölle herkkä kausi jolloin voi tulla pysyviä pelkoja jos pentu säikähtää jotain melko vähäiseltäkin tuntuvaa asiaa. Jos tänä aikana pentu saa huonoja kokemuksia, tulee siitä yleensä ongelmia aikuisena. Huono kokemus ei välttämättä ole kovin suuri, emon ja pentuesisarusten luota pois joutuminen, hihnaan ja kaulapantaan joutuminen, autoilu oudossa autossa vieraiden ihmisten kanssa jne… voi olla pennulle uutena asiana pelottava juttu. Pyrin siihen ettei pennulle tulisi huonoja kokemuksia tämän kehitysjakson aikana ja siksi pennut ovat luonamme tutussa ympäristössä lyhyen herkkyyskauden ajan.
Noin 8 viikon iässä emä opettaa pennuille purutehon hillitsemisen. Pentujen keskellä kulkiessa varpaat ja housun lahkeet saavat naskalihampaiden jälkiä. Muutamassa päivässä n. 8 viikon iässä emo opettaa pennuille ettei kaikkea eteen tulevaa ja liikkuvaa saa purra eikä varsinkaan niin lujaa. Ihminen tai toinen koira ei voi koskaan korvata emoa tässä opetettavassa asiassa. Onhan paljon mukavampaa saada kotiin pentu joka ei roiku housunlahkeissa ja paidan helmoissa tai pureskele kenkiä. Pentujen pitäminen 9 viikkoiseksi vaatii kasvattajalta hieman enemmän ja onhan siitä omat kulunsakin, mutta olen sitä mieltä että se kannattaa. Haluan kasvattaa pentuja jotka ovat saaneet mahdollisimman hyvän alun elämälleen.
Kerron mielelläni kasvattamistamme roduista, pentujen hoidosta, ruokinnasta,
koulutuksesta ja kasvatusperiaatteistamme, ethän epäröi kysyä! =)
Anni
Yhdistykset joissa mm. olen jäsenenä:
Suomen Kennelliitto
Suomen Koirankasvattajat ry
Suomen Owczarek Podhalanskit ry
Suuret Laumanvartijarodut ry
Suomen Seurakoirayhdistys ry
Kotikennelini sijaitsee Kalajoella, Pohjois-Pohjanmaalla. Pentueita syntyy harvakseltaan. Vanhempieni kotoa maalta vahdin tehtävistä löytyy kolme Owczarek Podhalanskia: Taru, Nella ja Panu. Käytännön syistä pennut rekisteröidään minun Fungo - kennelnimelle. Juoksutan koiria näyttelyissä ja touhuan niiden kanssa myös muuta. Minulta kotoa löytyy Lagotto Romagnoloja ja Irlanninsusikoiria.
Olen opiskellut koirien käyttäytymistieteelliseksi kouluttajaksi sekä eläintenhoitajaksi. Minulla on yritystoimintaa jonka puitteissa trimmaan koiria, järjestän koirakouluja, luentoja ja tapahtumia. Lisäksi jälleenmyyn koiranruokia ja tarvikkeita. Olen kiinnostunut koirien kouluttamisesta, hoidosta ja ruokinnasta. Kuljen mielenkiintoisilla kursseilla ja luennoilla ympäriinsä ja haluan pysyä ajan tasalla sekä oppia uutta koirista. Lisäksi lueskelen koira-alan kirjallisuutta ja katselen mielenkiintoisia ohjelmia. Kiertelen näyttelyissä koirieni kanssa ja välillä matkassa on myös Taru ja Nella. Mielelläni jaan oppimiani asioita myös muille, ethän epäröi kysellä. Kasvattien omistajien kanssa haluan olla yhteydessä, kuulla kuulumisia ja mielelläni neuvon ja opastan tarvittaessa. Se mitä emme tiedä, otetaan siitä yhdessä selvää.
Jalostus - luonne ja terveys
Jalostuksessa tärkein asia on koiran luonne, terveyttä ja rodunomaisuutta unohtamatta. Luonteen kanssa me elämme joka päivä ja koiran täytyy tulla toimeen tämän päivän yhteiskunnassa. Laumanvartijan kohdalla luonne erityisesti korostuu. On mukavampaa elää arkea koiran kanssa, joka hoitaa tehtäväänsä eli vahtii pihaa ja reviiriä rodulle tyypilliseen tapaan. Kuin koiran kanssa, joka on agressiivinen tai pelokas vieraiden saapuessa pihaan. Jälkimmäisen koiran kanssa stressaa sekä omistaja että koira itse. Podhalanskin täytyy pystyä olla pihalla irti myös vieraiden ollessa talonväen kanssa pihalla. Kun talonväki ei ole paikalla, on vahtivietti voimakkaampi ja sillon ei ole vierailla asiaa pihaan.
Luonne on tärkeä asia. Tutustuthan emän ja mielellään mahdollisuuksien mukaan myös isän luonteeseen kun pentua kotiisi valitset. Jokaisen rodun sisällä on myös luonne eroja. Näyttelyissä näet eri luonteisi koiria mutta koiran omalla reviirillä näet sen todellisen luonteen. Ei siis kannata valita pentua yhdistelmästä jonka vanhempien luonteesta et pidä. Nähtyäsi useamman kuin yhden kasvattajan/omistajan luona asustelevan koiran, tiedät paremmin mitä haluat.
Terveys on tärkeä seikka jonka myös otan huomioon jalostusvalintoja tehdessä. Podhalanski on iso rotu jonka lonkkien ja kyynärien on oltava ehdottomasti terveet jotta koira voi elää tasapainoista ja hyvää elämää. Kipuilevalla koiralla on herkästi myös käytös ongelmia hetkellisestä tai jatkuvasta kivusta johtuen. Jalostus valintoja tehdessä pyrin valitsemaan mahdollisimman terve lonkkaiset vanhemmat tuleville pennuille.
Pentujen hoito kasvattajan luona
Koiranpennut elävät sisällä (ja ulkona sään salliessa) tottuen kodin ääniin ja eri-ikäisiin ihmisiin. Uusimpiin käyttäytymistieteellisiin tutkimuksiin pohjautuen olen tehnyt muutamia ratkaisuja jotka poikkeavat hieman yleisimmistä käytännöistä. Yksi näistä on se, että pennut luovutetaan uusiin koteihin 9 viikkoa vanhoina vaikka Kennelliitto antaa luvan luovuttaa jo 7 viikkoisena ja yleinen käytäntö on luovuttaa pennut 8 viikkoisena. Myöhäisempi luovutusikä on kuitekin pentujen parhaaksi ja siitä voi lukea alta lisää.
Sosiaaliseen käyttäytymiseen pentu tarvitsee paljon harjoitusta. On tärkeää että pentu saa olla riittävän pitkään emän ja pentuesisarusten seurassa ja näin harjoitella taitojaan tulevaisuutta varten. 7 viikkoa vanhalle pennulle emä ei ole vielä ehtinyt opettaa riittävästi elekieltä ja pennusta ei välttämättä koskaan tule hyvä kommunikoija toisten koirien kanssa. Liian aikaisin vieroitetut pennut ovat myös sairastelevaisempia, alttiimpia eroahdistukseen ja ylivarovaisuuteen. Leikkiessä keskenään pennut oppivat paljon elekieltä ja riitatilanteiden selvittelyä. Vaikka pennun uudessa kodissa olisi vanhempia koiria, emän ja pentuesisarusten opetusta ei voi toiset koirat tai ihminen korvata. Pennulle on hyvin pelottavaa ja traumaattista jos se erotetaan alle 8 viikon ikäisenä pentuesisaruksistaan ja emostaan.
8 viikon iässä pennulla on lyhyt erityinen häiriölle herkkä kausi jolloin voi tulla pysyviä pelkoja jos pentu säikähtää jotain melko vähäiseltäkin tuntuvaa asiaa. Jos tänä aikana pentu saa huonoja kokemuksia, tulee siitä yleensä ongelmia aikuisena. Huono kokemus ei välttämättä ole kovin suuri, emon ja pentuesisarusten luota pois joutuminen, hihnaan ja kaulapantaan joutuminen, autoilu oudossa autossa vieraiden ihmisten kanssa jne… voi olla pennulle uutena asiana pelottava juttu. Pyrin siihen ettei pennulle tulisi huonoja kokemuksia tämän kehitysjakson aikana ja siksi pennut ovat luonamme tutussa ympäristössä lyhyen herkkyyskauden ajan.
Noin 8 viikon iässä emä opettaa pennuille purutehon hillitsemisen. Pentujen keskellä kulkiessa varpaat ja housun lahkeet saavat naskalihampaiden jälkiä. Muutamassa päivässä n. 8 viikon iässä emo opettaa pennuille ettei kaikkea eteen tulevaa ja liikkuvaa saa purra eikä varsinkaan niin lujaa. Ihminen tai toinen koira ei voi koskaan korvata emoa tässä opetettavassa asiassa. Onhan paljon mukavampaa saada kotiin pentu joka ei roiku housunlahkeissa ja paidan helmoissa tai pureskele kenkiä. Pentujen pitäminen 9 viikkoiseksi vaatii kasvattajalta hieman enemmän ja onhan siitä omat kulunsakin, mutta olen sitä mieltä että se kannattaa. Haluan kasvattaa pentuja jotka ovat saaneet mahdollisimman hyvän alun elämälleen.
koulutuksesta ja kasvatusperiaatteistamme, ethän epäröi kysyä! =)
Yhdistykset joissa mm. olen jäsenenä:
Suomen Kennelliitto
Suomen Koirankasvattajat ry
Suomen Owczarek Podhalanskit ry
Suuret Laumanvartijarodut ry
Suomen Seurakoirayhdistys ry