Jape

Jape on loistava pakkaus! Se on syntynyt 1982, eli on nyt jo 26-vuotias. Pirteä teräsvaari, jota ikä ei taatusti paina, ja jolla on aina pilkettä silmäkulmassa. Täydellisemmän luonteista hevosta emme ole ennen nähneet. Jape tietää tarkkaan millainen henkilö sen selkään könyää. Se kulkee niin nätisti ja varovaisesti kuin osaa, mikäli selässä on pieni ja kokematon ratsastaja. Jos selkään istuu taitava ja kokenut, joka yrittää pistää Japen ruotuun, se virnistää partaansa ja pukittelee/ pudottaa selästään/ tai tekee muuta kiusaa itsestään liikoja luulevalle ratsastajalle :) Kun taas siltä ei vaadita liikoja muttei anneta myöskään tehdä oman päänsä mukaan, se on täydellinen ratsu, ja tekee mitä pyydetään. Japehan on aika hyvin koulutettu ja hallitsee monia koulukiemuroita, me vain itse emme niitä oikein osaa. Mutta ei Jape niistä oikein perusta, mieluummin porhalletaan maastossa. Iästään huolimatta se rakastaa laukkaspurtteja ja osaa ihan oikeasti kuumua ja painaa ohjille niin että saa pidellä tosissaan. Pitää vain tietää "mistä napista painetaan" niin Japesta tulee oikea vauhtihirmu :)

Meille tullessaan Jape oli todella tukevassa kunnossa (minkäs sille voi kun lihoo jo pelkästä ruuan näkemisestä?), nyttemmin se on hieman hoikempi... Jape on myös omalla tavallaan monitoimihevonen. Se osaa koulua, vetää pulkkaa ja hiihtoratsastajaa talvisin, hyppää esteitä ja on täydellinen maastohevonen. Olemme opettamassa sitä ajolle aina kun aikaa on, kärryjä se on jo vetänyt ilman kyytiläistä talutuksessa hieman. Töltätäkin se osaa, muttei vielä treenauksen puutteesta pitkiä matkoja kerrallaan.

Toisten hevosten seurassa Jape on tasan yhtä veikeä. Varsoja se rakastaa. Pyryä se kunnioittaa mutta kiusaa heti kun huomaa sopivan tilaisuuden. Pihattomme Kytölässä oli oiva esimerkki. Pyry oli kukkulan kuningas, ja jos se oli pihatossa ei Japella ollut sinne asiaa. Noh, se odotteli lähistöllä, kunnes Pyry erehtyi pihatosta pois, ja ryntäsi sinne itse, jäi ovelle niin että pää pilkisti itikkaverhon läpi ja näykkimällä esti Pyryä pääsemästä takaisin pihattoon...

Ruoka-aikaan Jape juoksee tarhasta irti kaurakuppia pitelevän ruokkijan perässä vaikkapa talon ympäri talliin. Se on sen mielestä tosi kiva leikki. Kumpi ehtii ensin talliin, Jape vai kaurakuppi? Sama myös ulkona kun tuodaan heiniä, ensin leikitään hippaa ja vuorotellen jahdataan toisiamme...


Minna ja Jape - ilman satulaa, ilman suitsia