Joulu

(Drakanin joulun odotus) 

Adventtia aika

Adventti on odotuksen aikaa:

Kirkolinen joulu

Joulu kalenteri/adventtikalenteri:

Emsimäinen painettu joulukalenteri tuli 1904,se oli saksalaisen yrityksen painama. Nykyään on paljon erilaisia kalentereita. Tv: on ollut monia eri Kalenteri ohjelmia vuosien varrella,: minu suosikit oliva/on:

The joulukalenteri

Histamiini

Tonttu toljanteri

 

Ennen joulua

Kerki on vanha suomalainen juhlapäivä (katso linkki)

1.12 Joulunodotus alkaa, voi avata ensimäisen luukun, Sytytää jöuluvalot tuomaan valo pimeää, aidot kynttilät on kauniita mutta myös sähkö kyntelikökkö kuuluu perinteisesti ikkunaa.

 

2.12 Kirje joulupukille

3.12 Ylivieskan ppo on mobillijoulukuusi joka syttyy aina joulunavajaisten aikaan marraskuun puolenvälin jälkeen, sen valot voi vaihtaa tekstiviestillä (punanen,sininen ja violetti) loppiaisen jälkeen se taas sammuu. Osa lahjoitetaan PPO:n lähialueen koulujen oppilasstipendirahastoon.

4.12

 

5.12

6.12  päivää on vietetty itsenäisyyspäivänä vuodesta 1919 lähtien. Joulukuun kuudentena päivänä vuonna1917 Suomen edukunta hyväksyi senaatin 4. joulukuuta 1917 antaman Suomen itsenäisyysjulistuksen

7.12

Joululahjoen ostoa/teko kannatta aloittaa jos vielä ei ole tehnyt sitä

Historiiaa: Vuoden vaihtumisen juhla on ollut kaikkien kansojen keskuudessa uhrijuhla, jotta jumalat antaisivat uutena vuotena entistä parempia satoja ja hyvää riistaonnea. Myös hyville ystäville annettiin lahjoja. Näin tekivät myös muinaiset suomalaiset. Viettäessään vuoden kääntymisen juhlaa, he vaihtoivat keskenään uhrilahjoja ja hyvän vuodentulon toivotuksia. Tapa on siirtynyt sellaisenaan jouluun. Kristinuskon mukaan joululahjaperinne on syntynyt Itämään tietäjien vastasyntyneelle Jeesus-lapselle tuomien lahjojen myötä. Jo keskiajalla ihmiset antoivat toisilleen lahjoja joulun aikaan, mutta nykyaikainen lahjatapa saavutti Skandinavian melko myöhään, vasta 1700-luvulla. Perhepiirissä lahjoja alettiin ensin antaa kartanoissa ja pappiloissa ja niistä tapa levisi talonpoikaiskulttuuriin. Aluksi kaikki lahjat valmistettiin itse, mutta 1900-luvun alussa lahjoja alettiin myös ostaa kaupoista.

8.12

9.12

10.12

11.12

12.12

13.12

Lucian päivää vietetään valon juhlana 13. joulukuuta. Perinne on suhteellisen tuore Suomessa. Ensimmäinen Lucia sai kynttiläkruunun hiuksilleen Helsingissä vuonna 1930, jonka jälkeen pulakausi aiheutti pitkän tauon Lucia-juhlallisuuksille. Vasta vuodesta 1949 lähtien Lucia-neitoja on nähty jouluisessa katukuvassa vuosittain. Suomeen Lucia-perinne on tullut 1700-luvun Ruotsista.

Ensimmäinen Lucia-neito oli sokeiden ja silmäsairaiden suojeluspyhimys. Hän oli kristitty sisilialaisneito, joka kärsi marttyyrikuoleman vuonna 304. Tarun mukaan Lucia oli erittäin kaunis ja muuttui entistä kauniimmaksi käännyttyään kristinuskoon. Lucia joutui vainon kohteeksi ja, koska hän ei suostunut kieltämään kristinuskoaan, hänet sokaistiin ja poltettiin roviolla. (liisää aiheesta)

14.12

 

 Joulukortit: Historiaa:Ensimmäiset joulukortit ovat tiettävästi lähetetty Englannissa 1840-luvulla suomeassa Varhaisin Suomeen kirjekuoressa saapunut joulu- ja uudenvuoden tervehdyskortti lienee 1850-luvulta, kun säätyläisperheet lähettivät ensimmäisinä joulutervehdyksiä läheisilleen

15.12

16.12

17.12

18.12

19.12

20.12

21.12  "hyvä Tuomas joulun tuopi". Apostoli Tuomas Kaksosen tehtäväksi on tullut tuoda kristikunnalle joulun juhla ja rauha

22.12

23.12 aatoaatto

Joulukuusen koristelu ja yöksi kikku uuniin

24.12

Joulurauhan julistus turusta joka vuosi klo 12

Ruotsissa ja siihen kuuluneessa Suomessa aikoinaan voimassa olleiden lakien mukaan joulurauha oli voimassa 20 vuorokautta alkaen jouluaatosta ja päättyen nuutinpäivänä.[2] Perinne on alkanut 1300-luvulla ja kukoisti ennen kaikkea 1700-luvulla. Rauha julistetaan Turussa jouluaattona kello 12. Turun julistus alkaa Jumala ompi linnamme -virrellä. Julistuksen lukee Brinkkalan talon parvekkeelta Vanhalta Suurtorilta Turun kaupungin kansliapäällikkö. Tilaisuuden lopuksi lauletaan Maamme-laulu ja torvisoittokunta soittaa Porilaisten marssin.

Joulupukki

On odotettu vieras monessa talossa. Joulupukki

Joulupukki asuu korvatunturilla ja sillä on poroja ja joulutonttuja apuna siellä. Korvatunturi on myyttinen paikka ja se siaitsee . Savukosken kaukaisinta kolkkaa ympäröivän erämaaluonnon keskeltä nousevat Korvatunturin laet. Siellä asustaa Joulupukki Muorinsa kanssa. Korvatunturi on myyttinen paikka, jossa sijaitsee Joulupukin koti.

joululahja on ollut tapana antaa läheisille kuten lapsille, sukulaisille ja ystäville, myös työnatajat ym. voi antaa työntekijöilensä joululahjan. Suomessa joulupukki tuo lahjat ja jakaane, toisissa kodeissa vain tonttu on käynyt nakkaamassa lahjat esim jos on joulusaunassa.

25.12 Joulupäivä

 Monet käy aamusta joulukirkossa se on vanha perinne:

Aikaisin joulupäivän aamuna on varsinainen juhlakirkko, johon erityisesti entisaikaan kuljettiin hevosten vetämällä reellä

26.12

Tapaninpäivä eli toinen joulupäivä on joulunseudun kirkkopyhä, ensimmäisen marttyyrin Stefanoksen ja hänen myötään kaikkien marttyyrien muistopäivä. Tapaninpäivä, 26. joulukuuta on aina ollut myös hevosten ja hevosmiesten päivä

27.12-30.12 Kaupoissa alkaa ale myynti, aletaan valmistautuun uudenvuoden vastaan ottamista

31.12 Uudenvuodenaatto

Silloin ihmiset juhlii vuoden vaihtumista. Raketteja ammuttaan tinoja valetaan

1.1. uudenvuodenpäivä

Loppiainen Katso myös

Iitämaan tietäjät kävivät kunnioittamassa vastasyntynyttä Jeesus-lasta ja heidän muistokseen vietetään 6.1. joulunajan viimeistä kirkollista juhlapäivää, loppiaista. Joulun satunäytelmän viimeinen näytös alkaa. Joulukuusi riisutaan, jos ei loppiaispyhänä, niin jo seuraavana arkipäivänä. Koristeet pannaan haikein mielin laatikkoonsa odottamaan uutta adventtia ja uuden joulusadun alkua. Järjestetään joulunlopettajaiset. Lapset syövät piparkakkutalon, aikuiset paistavat viimeiset tortut pakastimesta, ehkäpä kuumennetaan vielä jouluntuoksuinen glögi. t

Loppiainen (myös teofania tai epifania) on kristillinen juhlapäivä, joka päättää joulun pyhät

Nuutin päivä 

Nuutinpäivää vietettiin alkuaan heti loppiaisen jälkeen, mutta kun tammikuun puolivälin tienoilla on tutkijoiden mukaan ollut vanha muinaisviikinkien juhla, siirtyi nuutinpäivä nykyiselle paikalleen 13.1. Joulun lopettajaiskulkueet, Knuutin kiertueet, kulkivat aikoinaan talosta taloon ja tarkoitus oli kerjätä ja juoda loppuun jouluoluet. Nuuttipukit vaelsivat kummallisissa asuissaan ja eläinnaamareissa, miehet usein naisiksi ja naiset miehiksi pukeutuneina. Joskus isoimmassa talossa tanssittiin joulukauden lopettajaiset. Sitten arkityöt odottivat, alkoivat "selkäviikot ja reikäleivät".

Nuuttipukki kuului nuutinpäivän aikoihin kierteleviin seurueisiin, jotka esiintyivät taloissa kestitystä - erityisesti viinaksia - vastaan. Mukana seurueessa saattoi myös olla esimerkiksi hevonen, ukko ja akka.

Pukki on sarvekkaaksi ja pelottavan näköiseksi naamioitunut ja pukeutunut mies. Toinen mies saattoi olla pukin takajalkoina. Lapset usein pelkäsivät nuuttipukkia. Koska nuutinpäivä oli pian joulun jälkeen, kerrottiin, että paha Nuutti vei joulun. Myös kekrinä kierteli pukki, kekripukki.