Majakarilla on pitkä historia. Joskus aikoinaan paikka on ollut pieni karikko Pohjanlahden rannikolla. Sittemmin se on maan kohoamisen myötä yhdistynyt mantereeseen.

Haapajoki virtaa tilan rajalla laskien Isolahteen - entiseen merenlahteen, joka on padottu 1960-luvulla erilleen merestä.

Majakarilla on viimeisen vuosikymmenen aikana tehty paljon vanhojen rakennusten kunnostustöitä. Timo Haapajoki muutti v. 1991 kylmänä olleelle tilalle. Vanhaa päärakennusta on kunnostettu perinteitä kunnioittaen, entinen navetta on muutettu kahden hevosen talliksi ja vanha maakellari on taas päässyt alkuperäiseen tehtäväänsä. Ihana hirsinen rantasauna samoin kun perinteikäs riihi odottavat vuoroaan. Suuren muutoksen on kokenut myös pihapiiri, sillä vuosien harrastuksen tuloksena siinä kukoistaa nyt hyvin hoidettu ja runsaslajinen puutarha sekä yrttimaa. Pienen tilamme pelloissa viljelemme yrttien lisäksi heinää.

Tilamme on hyvin luonnonkauniilla paikalla pienen joen rannalla, peltojen, lehtojen ja ikikuusikon ympäröimänä. Yhdessä kauniin puutarhan ja yrttimaan kanssa tämä luo harmonisen ja luonnonläheisen kokemusympäristön, joka kutsuu pysähtymään, kuuntelemaan ja aistimaan luonnon rauhaa ja voimaa. Pienet luontopolut mutkittelevat halki peltojen, ikikuusikoiden ja jokirantojen kutsuen kulkijaa pieneen seikkailuun.

Historia

Tilan tunnettu historia alkaa Isojaon ajoilta, jolloin vuonna 1874 talokas Juho Jaakonpoika Haapajoki oli myynyt Majakarin rakennukset helsinkiläiselle kauppakonttoristi Frans Lindbergille. Varsinainen jako tehtiin vuonna 1882, jolloin Haapajoen tila kuului Hannu Haapajoelle. Frans Lindbergin osalle tuli puotirakennus kahden aitan kanssa, sauna, paja, kaksi kolmeseinäistä latoa, sekä kaksi riihtä. Näin ollen Majakarin päärakennus ei kuulunut kauppaan, joten se on rakennettu tai siirretty paikalle myöhemmin, kuitenkin 1800-luvun puolella.

Frans Lindberg oli hyvin värikäs persoona. Hänellä oli panimo Helsingissä ja sellaisen hän perusti myös Raaheen. Aluksi Majakari oli Frans Lindbergin ja hänen vaimonsa Miinan sekä tämän siskon Emmin kesäpaikka. Myöhemmin he kuitenkin muuttivat asumaan pysyvästi Majakarille. Fransilla ja Miinalla oli  kaksi tytärtä, Hilja ja Hildur, jotka muuttivat kummatkin Amerikkaan. Frans kuoli v.1930 tietämillä, Miina ja Emmi muutamia vuosia myöhemmin. Amerikkaan muuttaneita tyttäriä ei perinnönjakoa varten tavoitettu, joten tila meni valtiolle.

Sota-aikana Majakarilla asusti tilapäisesti Kuusamon evakoita - parhaimmillaan yli 20 henkeä. Välirauhan aikana tila oli taas autio ja sittemmin jatkosodan jälkeen tilaa tulivat asumaan Heikki ja Iida Litmanen perheineen Karjalan Uukuniemeltä.

Heikki ja Iida Litmasella oli viisilapsisen perheen nuorimmaisena tytär Aino. Tämän soreaan olemukseen ihastui Haapajoen tilan nuori isäntä Pekka Haapajoki. Häitä juhlittiin Juhannuksena v.1958 ja esikoinen Timo syntyi 1959. Myöhemmin syntyi Timolle pikkuveli Juha, joka nykyään isännöi Haapajoen sukutilaa. Heikki Litmanen nukkui pois v.1964. Tämän jälkeen Iida asui Majakaria yksinään kanoja ja kissoja hoitaen lähes siihen saakka, kun siirtyi ajasta ikuisuuteen v. 1977.

Majakari oli sittemmin lähinnä Iidan lasten kesäpaikkana, kunnes Timo muutti v.1991 tilalle asumaan.

Alkuun