2008

VUOSI 2008 Niin se vuosi taas hurahti loppuun. Vuosi 2008 olikin muutosten vuosi. Tallissa ei ole ikinä aiemmin tapahtunut yhden vuoden aikana näin paljoa muutoksia kuin tänä vuonna. Sekä positiivisesti, että negatiivisesti. Tammikuun alkupäivinä Tampereelta kotiutui oriherra Nipsu ("Nemo") Riiviölle kaveriksi. Poikakaksikko sopeutuikin hyvin yhteen ja Riiviölle varsinkin teki terää saada kaveri (Nipsuhan tulikin pienestä laumasta). Vuodenalku kulki omalla painollaan, poikien kanssa harrasteltiin ajoa ja ravirataankin tutustuttiin. Maaliskuussa piipahdettiin rotunäyttelyssä Mikkelissä, ja pääsiäisperjantaina Ylivieskassa. Ylivieskassa Nipsu myös korkkasi raviuransa, ja Riiviö oli toisessa startissaan jälleen toinen. Suunnitelmia tehtiin jo pitkälle kesään.. Huhtikuussa sitten oli mustaakin mustempi päivä, kun Riiviö nukkui yllättäen pois. Vieläkään en voi täysin hyväksyä asiaa, Riiviö oli kuitenkin koko laumasta se minulle tärkein. Ihmeitä kun ei kukaan pysty tekemään, on tilanteen kanssa vain elettävä vaikka ikävä kaivertaakin sisimmässä. Huhtikuun lopulla laumaan jatkoksi muutti Satiini. Satiini löytyi vähän yllättäen hevostalli.netin keskustelupalstan kautta, eikä se ollut vielä edes virallisesti myynnissä (lähinnä pohtivat itse myisivätkö vai eivät). Asiat kuitenkin vaihteenvuoksi etenivät meidän kannalta hyvin, ja Satiini haettiin huhtikuun lopussa kotiin. Raviponiksi Jonille, ja tulevaisuudessa minulle hallakkogeeniseksi siitostammaksi. Hyvin pian todettiin, että Satiinin lisäksi kauppaan kuului nätti hiirakko tammavarsa, kun kolme viikkoa Satiinin tulosta päivänvalon näki myös yllärivarsa Rea. Tyhjänähän tamma ostettiin, tiedossa tosin että on astutettu edelliskesänä. Vajaa kuukausi Rean syntymästä varsoi sitten Mustakin viimein. Tätä varsaa onkin odotettu kauan ja hartaasti! Rami onkin varsinainen hurmuripoika, ja saa jäädä kotiin kasvamaan pojasta mieheksi. :) Alkukesästä aloitettiin Ellunkin siementämisyritykset. Useampaan kiimaan yritettiin ja aina oli ultrassa tyhjää täynnä. Kesäkuun lopulla päätin, että nyt on viimeinen kerta ja Ellu jäi laidunlomalle. Ensimmäinen ultrakin jätettiin väliin. Kuuden viikon tarkastukseen sitten mentiin toteamaan, että viimein on pikkuinen alku kasvamassa! Kesä kului näyttelyitä kierrellessä, ja kotona touhutessa. Musta ja Rami lähtivät heinäkuun alussa Tampereelle vierailemaan upean Furunäs Nelsonin luona, toiveissa saada pikkusisko tai -veli Ramille seuraavana kesänä. Tyhjäksihän se Musta sitten lopulta kuitenkin jäi. Syksyllä Musta ja Rami kotiutuivat, ja kahden tamman ja varsan lauma nitoutui hyvin yhteen. Hevoskuume nosti jälleen päätään, ja kipinä suomenhevosesta kyti edelleen.. Markkinoita tuli seurailtua, ja lähialueella sattuikin tutulla olemaan useampikin suomentamma myytävänä. Niitähän piti lähteä katsomaan, ja vain KATSOMAAN. Katsomisreissulta palattiin kotiin hakemaan koppia, ja vielä samana iltana muutti Erä-Hilta kotiin. Hetken aikaa olikin tallissa vilinää, kun kolme hevosta ja viisi shetlanninponia pitivät yllä hyörinää. Reasta oli jo alustavat kaupat tehty, mutta edelleen lauma tuntui liian isolta. Ruttu tallin orina tarhaili yksin, ja oli ilman käyttöä ainoastaan pihankoristeena. Ei sosiaalista, toimivaa nuorta ole oikein niin pitää, ja lopulta sille löytyikin hyvä ylläpitokoti Toholammilta. Joulukuun alussa varsakaksikkokin lähti Nivalaan vieroituslomalle ja viettämään talvea Ramin siskopuolen kanssa. Vaihdossa tilalle tuli edelliskesältäkin tuttu Jaffa-tamma, joka asuu meillä lauman jatkona alkuvuoteen asti. Sitten vaihdetaan tuttu kokoonpano takaisin talliin. Vuoden vaihtuessa pakka oli taas hyvin kasassa, vaikka vuosi tuntui olleen yhtä sekamelskaa. Kaksi kotona kasvanutta omakasvattia puuttuu tallin pääluvusta, mutta toisaalta tilalla on mitä mainiompia ponikavereita, unohtamatta Puttea. Tällä kokoonpanolla on hyvä lähteä seuraavaan vuoteen, kohti uusia suunnitelmia ja toteutuksia. Ke 17.12.2008 Niin se aika rientää ja tilanteet elää! Rea ja Rami läksivät Nivalaan vieroituslomalle Ramin puolisiskon seuraksi. Tilalle tuli jo viimekesältä tuttu shettistamma Jaffa. Varsat viihtyvät hyvin porukassa, ja tammat ovat sopeutuneet omaan laumaansa mainiosti. Lopullinen vieroituskin tuntui menevän uusien/uuden kaverin kanssa ihan huomaamatta. Putte ja Satiini laitettiin hokkikenkään, pääsevät treenailemaan pitkin teitäkin. Satiini saakin aloitella pohjakunnon rakentamista ihan alusta alkaen. Rutusta välillä saanut kuulumisia, ja siellä menee oikein hyvin! Hyvä, helpottaa omaa oloa kun tietää että tuli todellakin tehtyä oikea ratkaisu. Ma 1.12.2008 Joulukuu vierähti käyntiin hujauksessa! Marraskuun loppu meni positiivisissa merkeissä, sillä Rutulle löytyi kuin löytyikin loistava ylläpitokoti Toholammilta. Siellä pikkuherra asustelee lv-ruunan kaverina ja opettelee puskaratsun ammattia. Hyvä koti hyvässä hoidossa, jossa toivottavasti tulevat hyvin juttuun ja saa viettää siellä vaikka lopun elämäänsä. :) Hieman oli haikea olo lähdön jälkeen, kuitenkin sen verran monta kohellusta ja kokemusta on yhdessä tarvottu läpi. Mutta kun tietää että näin on paras, niin asian hyväksyykin paljon helpommin. Ja pitäähän tallissa vilskettä yllä vielä Ellu, Hulda-neiti ja ponilauma - ei täällä tylsistymään ennätä! Su 16.11.2008 Aikaa taas vierähtänyt kuukausi jonnekin. Miteen erikoisempaa ei olekaan tapahtunut. Parit näyttelyt käytynä, tänä viikonloppuna taisikin olla vuoden viimeiset. Nipsu ja Satiini olivat kehässä lauantaina Ylivieskassa, ja Nipsu vielä sunnuntaina Muhoksella. Lauantai meni kyllä paremmin kuin hyvin, Satiini ja Joni tyhjensi palkintopöytää yhdessä, ja saivat komean rivin ruusukkeita! Eikä me Nipsunkaan kanssa huonommiksi jääty, kun sijoitus oli mahtava BIS I! Erittäin onnistunut päivä kaikin puolin. Sunnuntaina käytiin vielä pyörähtämässä kehässä Muhoksella, tuomari kehui kovasti Nipsua ja tuntui tykkäävän. Arvostelusysteemi oli vähän "erikoinen", mutta punainen ruusuke kahden erikoismaininnan kera oli mukavat kotiintuomiset. Putte-neidin kanssa on tasaiseen liikuskeltu, ajeltu ja ratsasteltu. Toimii ratsunakin mitä loistavimmin, ja on erittäin mukava ratsatettava. Hieman polttelisi päästä ihan tunneille oppimaan oikeita ratsujuttuja tuon kanssa, eikä vain puskailemaan tuolla pitkin metsiä ja peltoja. Rutun kohtalo mietityttää kovasti.. Ei kenelläkään olisi tarvetta seuralaiselle ja puskaratsulle/harrastehevoselle? Kotona ei oikein ole käyttöä, eikä raaskisi jatkuvasti tyhjänpanttinakaan pitää.. To 16.10.2008 Ellun kanssa käytiin ultrassa. Sillä on ollut komeat "kiimat" päällä, Nipsulle niiaillut ja ruikkinut viimeisen viikon jatkuvasti. Tyhjäksi tuomittuna sen sitten ultraan kiikutin.. Vaan niin vain tamma on tiine! Hyvä, nyt jatketaan kevään ja kesän odottelua :) Su 5.10.2008 Eilen käytiin Hulda-neidin kanssa Oulaisissa monteleimassa. Vähän jännitti ja hirvitti ja kauhistutti että mitenkäs neiti suvaitsee käyttäytyä, ja kiikuttaako se minut pois ratalta, pelätäänkö yleisöä, kiidättääkö se meidätn kavereiden perään, ruttaako autoja varikolla vaiko mitä. Naru suussa otin kopista ulos, ettei se lähde ainakaan ihan heti käsistä. No, otin tosiaan tamman kopista ulos ja samoin tein narun pois suusta - toinen katseli ja vähän hirnahti, ja meidän "suuri sisääntulo" oli siinä. Käyttäytyi muutenkin erittäin mallikkaasti varikolla, samoin kuin radallakin. Erittäin positiivinen yllätys! Lämmittelyssä vauhti oli kyllä reippaampaa kuin itse suorituksessa - oli nimittäin just sopivavauhtinen kaveri edessä vetoapuna :) Startissatamma pyöri voltissa hyvin, joskin vauhti ei päätä huimannut. Toisella yrityksellä matkaan (ekalla kaverit hönkäisi selkään ennen lähtökäskyä). Ensimmäisessä kaarteessa kaverit paineli ohi, ja soraa ropsahti sen verran naamalle että pari laukka-askelta tuli. Hyvin kumminkin antoi alas, ja sitten vain hölkyteltiin menemään. Kolmas sija, ja lopullinen aika oli kuin olikin alle kolmen minuutin! :) Tyytyväisiä ollaan, kerrassaan. Hieno tamma. Kyllä se startin jälkeen oli hikinen niin kuin arvata saattoikin, tällä "treeni"määrällä... ;) Mutta kivaa oli, itsellä ja pollella. Ma 29.9.2008 Ultrassa käytiin Mustan ja Ramin kanssa, Musta tyhjä. Ei kyllä tullut yllätyksenä.. No, ensi kesänä sitten taas, pääseepähän aloittamaan touhut heti keväällä. Satiini käytettiin samoin "vuosihuollossa", kaikki ok. Saapi alkaa pohjakuntotreenailua huoleti :) Ellulla alkaa 3kk olemaan kasassa, senkin voisi käyttää jossain vaiheessa ultrassa. Hulda-neidin kanssa on kovasti touhuiltu kaikenlaista, se on kyllä edelleen hirmuisen mukava otus! Kertakaikkiaan. Pe 19.9.2008 Hulda-neidin kanssa on ajeltu ja ratsuiltu. Toimii oikein mukavasti! Eikä turhaan hötkyile autoista tai traktoreista saatikka mistään muustakaan. Kyllä tykkään tammasta kovasti. Hippokseenkin näkyi vaihtuneen meikäläisen nimille. :) Ja tänään sitten vihdoin ja viimein käytiin hakemassa Rami ja Musta kotiin! Kyllähän tuo Musta hörähti kun meni siellä ensi kertaa puhuttelemaan, ettei se nyt ihan kokonaan ole unohtanut. Ja kotiin kun tultiin niin kovasti tervehti muista, tiesi tulleensa kotiin. Rami on kasvanut kovasti, sillä on edelleen aivan mielettömän ihana pää ja ryhti/olemus. Tykkään kyllä kovasti. Se onkin saanut viettää villiä ja vapaata elämää, nyt aloitellaan sitten sosiaalistamiskuuria. Ja tammat pääsevät keskenään laumaan varsoineen, onpahan leikkikavereita. Nyt nukkumaan, pitkä päivä ja kiitettävästi kilometrejä taas takana! Pe 29.8.2008 Jepjep, niinhän siinä sitten kävi. Ei pitäisi sanoa ääneen hevoskuumeesta mitään. Lähdettiin ihan vain katsomaan paria suomenhevosta. Vaan niin piti käydä hakemassa koppi kotoa perään ja reissu uusiksi, ja kotiin kera hevosen! Laumaan muutti 6v suomenhevostamma Erä-Hilta. Ei se ole upea eikä nopea, mutta maailman suloisin putte! Symppis, pieni ja pyöreä - kerrassaan mainio kaveri! Ke 27.8.2008 Rutun kanssa paljon touhuiltu. Joni kävi istuskelemassa selässä ja talutin vähän matkaa. Mikäs siinä, polle toimi mainiosti. Sitten itsekin tullut käveleskeltyä sen kanssa selästä käsin, ja käytiinpä ratallakin kiertämässä lenkki ratsain! Satulaa suunnitellaan selkään seuraavaksi.. Taitaakin tulla ratsu tuosta? :) Pientä hevoskuumetta olisi myös ilmassa.. Polttelisi laitella joku treenattava lv, tai miksei jopa jonkinmoinen suokkikin? Tai Ramille varsakaveri, tai tai tai... ;) Ti 19.8.2008 Taas vierähtänyt aikaa kirjoittelusta. Tammojen kuulumiset ensin. Musta ultrattiin tyhjäksi, venytti vähän väliä mutta tuli normaalisti kuitenkin kiimaan. Toivotaan että tähän tärppäisi, syksy tulee vastaan.. Mutta edes jotain positiivista - Ellu ultrattiin tiineeksi! Nyt sitten vain odotellaan kolmen kuukauden ultraa, ja toivotaan että menisi kaikki hyvin sinne asti ja siitä eteenpäin. Nipsun kanssa on taas käyty yhdet mätsärit takana. Osallistujia oli reilut 60 ja näyttelyiden puitteet valtavan hienot, eikä menestystä osattu edes toivoa.. Tulos oli kuitenkin Bis III, johon olen enemmän kuin tyytyväinen! Mustialaan ilmoitin meidät myös mukaan, toivottavasti siellä sujuisi kanssa hyvin.. Paljon on poneja tulossa, pitää miettiä ollaanko taas yötä vai käydäänkö vain päiväseltään reissu. Taitaa ollakin viimeisiä näyttelyitä sitten Nipsulle tälle vuodelle, yhdet mahdolliset mätsärit on vielä edessä, jos ne järjestetään. Loimaalla olisi suomessa syntyneiden näyttely vielä myöhään syksyllä, polttelisi noita nuorikoita siellä näyttää, Rami varsinkin. Mutta katsotaan nyt. Ja enhän minä edes tiedä miten se on siellä kasvanut ja kehittynyt - kohta 6 viikkoa olleet poissa! Ruttukin pääsi takaisin liikutuksen makuun. Käytiin ajamassa se, ja varsa toimi kuin ajatus. Ei puhettakaan että opit olisivat mielestä kadonneet, vaikka aikaa on kuitenkin kulunut edelliskerrasta reilut 10 kk! On se vain uskomattoman hieno kaveri.. Sen kanssa mietitään nyt kovasti mitä tehdä. Mutta kun se on tuollainen ihmisen mieli, niin ei sitä raaskisi poiskaan pistää.. Mutta taas toisaalta, ei sille tuollaisenakaan meillä käyttöä ole, pois en oudoille anna ja joutilaanakaan ei noin nuorta raaski pitää. Pitää varailla klinikalle aikaa, ja käydä nuo jalat nyt läpi vielä kunnolla, ja päättää sen mukaan että mitä tehdään. To 31.07.2008 Kunkkareissa käytiin viikonlopun mittainen mutka Jyrkin kanssa, ja oli mukava reissu sekin! Tämä korvasi kyllä koko kesän kesälomareissut. Mustastakin sain hyviä kuulumisia, siellä on astutukset sujuneet hyvin. Nyt vain jännitetään ultraa.. Satiini on alkanut saada vähän massaa ympärille. Tai lähinnä läskiä mahan alle, mutta jospa niitä tuosta pikkuhiljaa saisi nostettua lihakseksi selkäänkin. Rea kasvaa hurjaa vauhtia ja on kyllä mahdottoman sosiaalinen neiti. Ja ottaa kyllä Satiinista oman osansa.. Nipsun kanssa käytiin tänään kentällä ratsuilemassa. Ensimmäistä kertaa ratsastaja selässä, ja poni toimi ihan kohtuullisen hyvin. Vähän jännitti liikehdintä selässä, mutta vähitellen poni alkoi rentoutua käveleskelyyn. Sen enempää ei kokeiltukaan, tästä on hyvä aloittaa! Pe 18.07.2008 Viimeviikonloppuinen Tampereen reissu sujui hyvin. Jokainen (Nipsu, Rami ja Musta) sai II-palkinnon, mikä on ihan hyvä. Mustan kanssa hieman hirvitti että toivottavasti saa edes jonkinmoisen palkinnon, se kun on vähän hoikassa kunnossa varsomisen jäljiltä. Mutta ihan kivasti sujui kaikin puolin, ja näyttelyissä tuli vietettyä pari oikein mukavaa päivää. Samalla tuli tehtyä päätös, että jos ei muualla, niin Tampereella ainakin pitää ensi vuonnakin päästä käymään! Musta ja Rami jäi sitten samalla reissulla sinne orilaan. Saapa nähdä miten ikävä noita tulee... Toivottavasti jäisi nyt hyvin tiineeksi, niin saisi ne ultran jälkeen sieltä kotiin. Ellukin on taas siemennetty, jos ei nyt jää tiineeksi niin saa sitten olla tyhjä. Toivotaan nyt, että saataisi iso JA pieni varsa ensi kesäksi tilaukseen. La 05.07.2008 Nipsun kanssa käytiin tänään Nivalassa mätsärissä. Oli mukava reissu, poni käyttäytyi todella hyvin ja arvostelu ihan ok. Tulos hyvä, Bis II :) Sen kanssa käytiin siellä Lopellakin mutka, vaan penkin allehan se reissu meni ja palkinnoitta jäätiin. Varsat kasvaa vauhdilla.. Vaikeita päätöksiä piti taas tehdä, ja niinhän siinä kävi että Rami saa jäädä kotiin kasvamaan ja Rean pistin myyntiin. Tosin sille löytyi koti saman tien, ja syksyllä vieroituksen jälkeen pikkuneiti muuttaa Etelä-Suomeen. Ellu oli edelleen tyhjä, maanantaina siemennetään taas. Kolmas kerta toden sanoo.. toivottavasti. Satiinikin käytiin ajamassa ensimmäistä kertaa. Hyvin tamma toimi, ja Joni tykkäsi kovasti. On se aikamoinen helmi poniksi. Ja Tampereen näyttelyyn ollaan lähdössä kolmen ponin voimin, jännityksellä odotellaan miten menee... To 26.06.2008 Mustan varsa on kyllä ihan loistava pikkukaveri! Ramiksi on ruvennut nimi asettumaan. Jotenkin vain onnistunut hurmaamaan minut ihan kokonaan! Nipsun kanssa käytiin tänään mätsäreissä Oulaisissa. Ei mennyt "ihan" putkeen näyttely.. Varta vasten viikonlopun Lopen näyttelyn takia kengiteltiin maanantaina, ja nyt oli yön aikana onnistunut hukkaamaan toisen takakengän. Ja huomattiin tietysti vasta Oulaisissa. Nooh, parista kuitenkin satiin punainen nauha, ja kun punaisten kehässä meidät voittanut luokkavoittaja oli BIS I, niin ihan ok näyttelyreissu. Toisenkin takakengän otin sitten pois kun päästiin kotiin. Hirvittää vähän lähteä viikonloppuna sinne Lopelle, ei oikein liikkeet ole nyt parhaat mahdolliset, ihan ok kuitenkin. Ja Ellun kanssa taas huomenna ultraan.. To 19.6.2008 Mustalla on viimein komea oripoika alla! Kolmen aikaan yöllä alkoi ponnistusvaihe. Vähän oli ahdasta, mutta hyvin sujui kuitenkin varsominen - varsa oli nopeasti ulkona ja Musta rupesi heti hyvin hoitamaan pienokaistaan. Jälkeisetkin tulivat hyvin tunnin sisällä varsomisesta. Ei olisi millään malttanut lähteä käymään töissä, toinen on sen verran suloinen pieni! Leveärintainen nuorimies, mahdottoman utelias ja mukavanoloinen luonne tuolla on jo nyt. Tukkaakin on mukavasti, kun on jo nyt kääntynyt toiselle puolelle kaulaa! Su 15.6.2008 Pitää laittaa mätsärikuulumisiakin välillä ylös. 7. päivä käytiin Nipsun kanssa Kauhavalla. Vähän oli mätsärireissuksi pitkänlainen matka, vaan hyvin jaksettiin. Poni käyttäytyi ihan hyvin, vähän se oli vanhassa kengässä mutta muuten ihan ok. Arvostelu oli ihan mukava, ja loppujenlopuksi sijoitus Bis I ! :) Tuomarina toimi Leena Jokinen. Eilen sitten oli Sievin mätsärit vuorossa, siellä ei ihan yhtä hyvä menestys ollut, mutta melkein - sijoitus parista punainen, luokkavoitto ja Bis IV, ja kovasti tyytyväisiä ollaan tähänkin. Musta antaa edelleen odotella itseään, mutta nyt voi jo oikeasti sanoa että viikon sisällä varsoo, ei tuo enää sen kauempaa VOI pidätellä. Seuraillaan tilannetta. Ellu samoin taas siemennettynä, ja seuraavaa ultraa odotellaan.. Pe 30.5.2008 Tallissa pienoinen vesivahinko eilen illalla. Tulin töistä puolen yön jälkeen, niin pääsi mättämään kaikki karsinat kuiviksi vettä tippuvasta purusta ja kuivittamaan uudelleen. Eipä mennytkään kuin aamuyöhön.. No, mitäpä noiden eteen ei tekisi. Satiini on edelleen ihan loistava emä. Ja varsa kasvaa vauhdilla, on pirteä ja eloisa pikkuprinsessa. Väristä sain vinkkiä, että ei ole ruunihallakko, vaan hiirakko. Saa nähdä, mitä tuleman pitää.. Ja nimikin on jo keksittynä, sitten vain jännitetään syksyyn että meneekö läpi. Kutsumanimeksi on muotoutunut Rea. Ellu tyhjä edelleen, eli sen kanssa rumba jatkuu.. Ja Musta on malttanut edelleen hyvin, valmistautuu kyllä jo kovaa vauhtia, muttei ihan vielä ole varsomassa kuitenkaan. Jännityksellä odotellaan, mitä sieltä tulee! Ma 26.05.2008 Voi ponia :) Aamulla huokaisin, ei varsaa tänäkään yönä, ja lähdin kaupoille ostamaan kameraan ne patterit, että pääsee sitten ensi yönä kuvaamaan varsomista. Ostin ladattavat, kun ajattelin että hyvin ennättävät päivän latautua, ja jatkossa varmatsi pattereita palaa... Kotiuduin reissulta ja menin talliin, ja tamma on siellä parhaillaan varsomassa! Vähän tarvi avustaa, mutta loppujenkin lopuksi varsominen sujui hyvin. Tuloksena kaunis, reipas, ruunihallakko ?? tammavarsa. Jälkeisiä jouduttiin vähän odottelemaan, nelisen tuntia varsomisesta ne kuitenkin sieltä putkahtivat itsekseen pois (ja Satiinille tuttuun kaavaan sopien tottakai sillä aikaa, kun olin ell luona hakemassa piikkiä asian helpottamiseksi). Pirteä varsa ja varsansa hyvin hoitava emo, noita on mukava seurata. Ja odotella niiden kameran pattereiden latautumista.... :) Su 25.05.2008 Satiini oli aamulla huomattavasti valmiimman oloinen mitä tähän asti. Jokohan ensi yönä...? Sen kanssa kyllä tehtiin diili että tällä viikolla varsoisi, eli kiirettä kohta pitää jos meinaa tälle viikolle ennättää. Musta vain möllöttelee, onneksi se nyt ei kuitenkaan ole vielä varsomaisillaan. Saa pihdatakin vielä muutaman viikon.. Eli toista odotellaan että miksei se jo varso, ja toista että eihän se vielä varsoisi! Vaikka nyt on kyllä pakko sanoa Satiinista, että ei toivottavasti juuri tänä yönä varso, kun ei ole kameraan pattereita. Ja kun sen nyt ääneen sanon, niin meillä on varmaan kiusallaankin aamulla yksi poni enemmän.... La 24.05.2008 Ihan ensimmäisenä päivän tärkeimmät :) Käytiin Royan kanssa tänään Oulaisissa näyttelyssä. Ensimmäinen oikea koiranäyttely molemmilla! "Hiukkasen" hirvitti, mutta suoriuduttiin kyllä ihan yli odotusten. Tuomarina Jari Laakso, ja arvostelu : "9kk voimakasluustoinen poikanen, erittäin lupaava rungon tilavuus. Tällä hetkellä takaa niukat takakulmaukset. Hyvä häntä, erinomainen karvapeite. Riittävän tummat värimerkit. Hyvä kallo, mutta turhan paljon kaulanahkaa, hyvä purenta. Silmät voisi olla tiiviimmät. Luonnolliset liikkeet." EH ja junnu-urosten kolmas, eli JUK3 :) Kivaa oli, vaikka vähän jäi harmittamaan nuo liikkeet. Kehät oli tosi paljon myöhässä, ja auringossa köllöttely ja odottelu näkyi kyllä tuossa kakarassakin. Löntysteli perässä kuin mikäkin lahnus, vaikka normaalisti liikkuu kuitenkin pirtsakasti.. Noh, ensi kerralla uudestaan, kipinä on sytytetty ;) JB:läisiäkin nähtiin muutama, yhtä vanhemmasta ja yhtä nuoremmasta pentueesta. Kiva nähdä ja tutustua! :) Satiinilla vuorokausia vasta 332, Mustalla vielä vähemmän, 298. Satiini voisi kyllä jo kohta varsoa, ei jaksaisi odotella kun kaikilla varsat jo kirmailee.. Edellisiä varsojaan on tammat kantaneet Satiini 341 ja Musta vain 316, että saapa nähdä, voivat pian vetää varsomiset aika lähelle toisiaan. Satiinia tosin valvottu jo muutama yö, mutta ei vielä oikein sen oloinen että heti varsoisi. Pari päivää tuntuisi menevän ainakin, mutta on kyllä sen oloinen että voi yllättääkin varsomisensa kanssa, eli valvomisia jatketaan. Ja Ellu tuntuisi olevan TAAS tulossa kiimaan. >:( Tai sitten se vain esittää, eipä olis ensimmäinen kerta. Eikä sillä kyllä muutenkaan kiima pitäisi tässä välissä olla, vastahan se reilu viikko sitten oli... Ke 7.5.2008 Uusi "synttärivuosi" on onneksi alkanut paljon paremmin. Joko se aurinko viimein paistaisi risukasaankin? Kesä tekee aikaista tuloaan, ja sen mukanaan tuoma valo ja lämpö piristävät kummasti itseäkin. Musta on edelleen kantavana, aikamoinen vauhtivesseli siellä masussa asustaakin. On tilaa liikkua, ja se kyllä hyödynnetään ;) Toinen mieltä piristävä asia on Satiini. Siinä löytyi sellainen tamma, mitä on tavoiteltukin. Tämähän ei ollut missään vaiheessa "julkisessa" myynnissä ja jännitystä piti tovin yllä että saadaanko tamma ylipäätään ostettua, mutta niin se viimein tallissa seisoo. Hieno tamma, jolla luonne on puhdasta kultaa! Sopivan ikäinen, kokoinen, näköinen, taitoinen, värinen... Ihan kaikkea. Yllärivarsa tuo myös piristystä arkeen - tyhjänä ostettu tamma heitti epäilyksiä jo kaupantekovaiheessa, ja seuraavan aamun ultra osoitti toteen sen, että varsomiskameroita saadaan alkaa viritellä ;) Eli meillä odotellaan nyt sitten kahta varsaa syntyviksi, toinen toukokuulla, toinen kesäkuulla. Hirmuisen hyvin nuo pikkumammat tulevatkin keskenään toimeen, päivät pitkät yhdessä rapsuttelevat toisiaan. Isoin mamma on vähän syrjäytetty, kun Musta on niin tykästynyt uuteen kaveriinsa. Ellukin on tosiaan siemennetty, 12. päivä mennään käymään tiineystarkastuksessa ja kovasti kovasti toivotaan että olisi jäänyt kerrasta kantavaksi. Ruttu on liikuskellut tarhassa, mukavasti alkanut kertyä massaa sillekin. Liikaliha on edelleen kiusana, tosin koko ajan "työn alla". Ja Nipsu taas. Pikkuorille on tullut kevättä rintaan oikein urakalla, kun Ruttu on ruvennut ulkoilemaan enemmän ja tammatkin keväisissä tunnelmissa. Kovasti tarhassa pullistellaan ja isotellaan ;) Liike sillä on parantunut paljon keväästä, mikä on pelkästään hyvä juttu. Ajo-kilometrejäkin on kertynyt jo mukavasti alle, ja kyllä tämän kanssa vielä starttiinkin tullaan, jahka sopivia matalia sarja löytyy. Hiitillä käytiin, ja vauhdeista voi todeta että kyllä se rapsakasti alle ennätyksensä menee ;) Näyttelypuolelle olisi kova hinku lähteä kehiin, mutta eipä uhastakaan ole mätsäreitä nyt missään. Rotunäyttelyt Turussa jää väliin, on nimittäin Jonin toivottavasti-rippipäivä silloin samana päivänä. No, seuraaviin sitten, Lopelle ainakin lähdetään, ja sen jälkeen Tampereelle, jos ei nyt mitään vastoinkäymisiä ilmaannu.. Su 20.4.2008 Eilen oli meikäläisen synttärit. Kiitos kaikille onnittelijoille, en erikseen jokaista ruvennut kiittelemään :) Samalla tuli mietittyä kulunutta ikävuotta. Aika p*ska vuosi kaikenkaikkiaan.. Vaan toisaalta löytyi sitten vastapainoksi paljon hyvääkin. Vuoden alussa Telly tuli meille. Samoin Ripa. Telly varsoi onnistuneesti, kaunis pieni tammavarsa. Ripa ja Musta tulivat loistavasti juttuun, ja kesähussailutkin tuottivat vihdoin viimein tulosta, ja Musta jäi tiineeksi. Telly tiinehtyi aluksi, mutta suureksi pettymykseksi hävitti syksyllä alkion, ja jäi loppujenlopuksi tyhjäksi. Pitkää pohdintaa ja mietintää, mutta päätin palauttaa Tellyn ja varsan, ja olla ottamatta toista tammaa "tilalle". Syksyllä Ripakin lähti takaisin kotiinsa, onnistuneen kesän jälkeen. Harmittamaan jäi ainoastaan pieni tammamäärä jonka sai, nimittäin oikeasti valtavan hieno ja mielettömän mukavaluonteinen ori. Innolla odotellaan omaa ripalaista. Loppusyksyllä oli sitten Rutun surkea päivä, kun karkasi ja juoksi naapurin äkeeseen. Välillä vähän parempana, välillä oltiin jo ihan luovuttamisen reunalla, mutta loppujenlopuksi tähän asti on sinnitelty. Loppusyksyn positiivisiin asioihin kuuluu ehdottomasti myös rottisvauva Roya (joka ei tosin enää ole ihan vauva-kokoinen...). Ja taas harmaana puolena oli superkissa - Reiskan katoaminen, siinä oli sellainen ylisosiaalinen kissa, josta pidin ihan valtavasti vaikken niin kissaihminen olekaan. Pimeä talvi takana, ja kevät tekee tuloaan. Kevään tullen Reiskakin sitten löytyi, kodin tienhaaran toiselta puolelta, auton alle jääneenä. :( Ja loput kruunaa vielä mustista mustin päivä, kun Riiviö nukkui pois. Jotenkin etenkin nuo omakasvattien kokemukset oli kovia iskuja, ja mielessä monesti että miksi juuri nuo "meidän pojat". Mutta niin se elämä paiskoo.. Pe 18.4.2008 Riiviö haudattiin maanantaina. Onneksi on omaa maata, Jyrki, ja kaivuri. Homma meni todella nätisti. Aluksi aioin itse mennä katsomaan, mutta loppujen lopuksi jäin sisälle rapsuttelemaan koiraa, ja lähdettiin pihalle vasta kun kuulin että kaivuri kolisteli jo takaisinpäin. Sen jälkeen on ajatukset pikkuhiljaa sisäistäneet asiaa, että yksi on joukosta poissa. Jollain tavalla nyt on helpompi lähteä miettimään tulevaa, mutta kyllä pieni kultaharja tulee olemaan aina mielessä, muistoissa ja syvällä sydämessä. La 12.4.2008 Takana musta perjantai. Riiviö nukkui ikiuneen perjantai-iltana, 11.4.2008. Silmät sumeina tätä kirjoitan. Vielä ei ole ajatus oikein sisäistänyt tapahtunutta. Sitä, ettei kultaharja, pieni iloinen pörröpää enää tervehdikään iloisella hirnahduksella. Sitä, ettei pienet kaviot kopsi tarhassa, kun pienet tuikkivat silmät saapuvat tervehtimään tulijaa aidan taa. Niin paljon on kysymyksiä, päällimmäisenä mielessä ihmettely; miksi? Niin paljon kyyneleitä, niin paljon kaipuun tuskaa. Oi miksi, miksi aina tärkeimmät viedään ensimmäisinä... Ke 9.4.2008 Mihin tämä aika kuluu? Kun tuntuu että missään välissä ei ennätä/jaksa/viitsi sivuja päivitellä, vaikka asiaakin olisi. No, aloitetaan vaikka Poniperjantaista. Pitkänäperjantaina meillä olisi siis vuorossa omat näyttelyt, Pohjanmaan Poninäyttely 2008. Riiviö ja Nipsu olivat heti ensimmäisessä luokassa, Mustankin ilmoitin mukaan ja se oli puolivälin tienoilla. Ensin vähän hirvitti noiden kuskaaminen, mutta taas saatiin apukuski mukaan reissuun ja se pelasti kyllä tilanteen täysin, kun toisella autolla ja kopilla tuli tamma näyttelyn ajaksi. Ennen näyttelyä meni sitten kumminkin järjestelyhommissa vielä sen verran aikaa, että tulihan se sitten kiire ennättää poikien kanssa yhdeksäksi kehään. Ja lämmittely jäi ihan olemattomaksi. Riiviöllehän se on vain hyvä, mutta Nipsu pitäisi ennättää lämmittää kunnolla. Näki sitten kehässä kyllä, että kiire on ollut. Pojat kun oli vielä numeroilla 1 ja 2.... Riiviö oli ensin. Kehässä käyttäytyi ihan hyvin, ja liikkuikin ihan mukavasti. Nipsu heti perään. Se olikin sitten huono, liikkeissä varsinkin laukka oli ihan herkillä ja muutenkin ravi oli sellaista ilmanaikaista pelleilyä, ei oikein rehellistä rentoa ravia esittänyt askeltakaan. Seisoi kyllä ihan kohtalaisesti, tosin sen hetken kun tuomari katsoi jalkoja edestä päin niin asento oli mitä mielenkiintoisin.. No, hiukkasen kauhistuneena odottelin sitten muiden esiintymistä, että tuomari otti koko luokan taas silmien alle ja alkoi järjestelemään poneja. Loppujen lopuksi kaartoon tultiin järjestyksessä Nipsu toisena, Riiviö kolmantena! Ja oli muuten vähällä ettei Riiviö ollut Nipsuakin parempi, esitti liikkeet sen verran mallikkaasti vielä lopussakin. Kyllä oli hymy herkillä, kun molemmat saivat II-palkinnot ja sijoitukset oli odotettua paremmat. No, luokan jälkeen Petra ja Joni lähtivät viemään pojat karsinoihin odottamaan raveja, ja minä lähdin laittamaan Mustan kehäkuntoon. Sen kanssa oli taas sekavat odotukset - tuosta kun en oikein vieläkään osaa yhtään ajatella, mitä siitä tuomarit tykkää. No, kehään ennätettiin sopivasti, ja esiintyminen siellä sujui ihan Mustalle tyypillisesti. Loppujen lopuksi sijoitus oli toinen, ja II-palkinto. Tyytyväinen olin Mustankin suoritukseen, varsinkin kun tuomari vertaili luokkavoittajaa ja Mustaa kauan, ravautti kaksistaan ylimääräisen kierroksen jne. Luokkavoittaja sai I-palkinnon. Kaikenkaikkiaan hyvä näyttelypäivä, hyvät fiilikset jäi kehistä. Ja vielä kun poikien luokan voittaja oli BIS ja Mustan luokan voittaja BISII, niin mielessä kävi, että ei me huonoille hävitty ;) Näyttelyiden jälkeen suunnattiinkin katseet jo raveihin. Ensin piti käydä itse tankkaamassa, sitten laittelemaan poneja. Vähän meni aika tiukille kun tunnistajaa odoteltiin, molemmat pojat kun piti mitata ja Nipsu lisäksi tunnistaa. (Riiviö 96cm, Nipsu 103cm) Mittailujen jälkeen vauhdilla kamppeet niskaan poneille ja lämmittämään. Lämppä sujui ihan ok, Riiviö näytti ihan hyvältä ja Jonikin kehaisi että tuntui ohjillekin hyvältä. Nipsu oli ihan odotettu, sillä kun ei vauhti vielä ravissa ollenkaan riitä niin rikkoo herkästi laukalle. Käyttäytyi kuitenkin hyvin, mitä etukäteen vähän jännitin, kun aiemmin ei isommassa porukassa ole ratalla käyty (ja ylipäätään ratakertoja takana vain pari..). No, starttiin sitten. Etukäteen odotukset oli, että Riiviö puolivälin paikkeilla, jos rahoilla on niin todella tyytyväisiä ollaan, mutta maaliin pääsy tärkeintä. Nipsulla oli tavoitteena vain ja ainoastaan saada hyväksytty juoksu ja päästä maaliin asti. Riiviö lähti ihan hyvin, Nipsu samoin. Matkan aikana pari ponia pääsi Riiviön edelle, toinen reilusti nopeampi ja toinen sen verran, että viimeisessä kaarteessa Joni yritteli kääntää selästä toiselle, mutta ei aivan vauhti riittänyt. Loppujen lopuksi Riiviön sijoitus 3.!! mikä oli kyllä roimasti yli odotusten, vielä kun ennätyskin parani reippaat 3sek. Nipsu oli odotetusti viimeinen, mutta hienon juoksun teki sekin. Petra ajoi sen niin hyvin kuin tuollaisen köntyksen voi ajaa, ja todella tyytyväinen olen molempiin suorituksiin :) Hyvähyvä!! Kaikenkaikkiaan, omalla kohdalla meillä ainakin oli poniperjantaina kivaa, ja kaikki suoritukset meni ihan nappiin. Mukava päivä! Poniperjantain jälkeen menikin tovi palautuessa rutistuksesta. Viikko hoidellessa edellisviikon rästihommia, ja seuraavalla viikolla meikäläinen olikin kuumeessa ja 5 päivää sairaslomalla... Ja niin oli muuten koirakin. Roya rupesi sunnuntai-iltapäivällä kuolaamaan hirmuisesti. Siis oikeasti PALJON, makasi lattialla niin suupielen alla oli lammikko. Aamulla kun herättiin, oli täkki läpimärkä siitä kohti missä koira oli nukkunut. Se sitten ratkaisi, soitin aamusta Helmiselle että mahdutaanko päivän ohjelmaan. Itseä hirvitti että jos kurkkuun on jäänyt jotain tms, kun ei oikein ruokakaan maistunut koiralle. No, päästiin "sisälle" heti aamupäivästä. Nielussa ei näkynyt mitään, mutta tarkempi tutkailu osoitti että nielurisat oli tulehtuneet! Kyllä sitä taas pieni ihminen hämmästyi, ikinä käynyt mielessäkään että koirallakin voi tulla nielurisatulehdus :) Vaan miksei sitä, samalla lailla kuin ihmiselläkin. No, jokatapauksessa, lääkitys saatiin kohdalleen ja kuolaaminen loppui parin päivän aikana, ja ruokakin alkoi taas maittaa entiseen tapaan. Klinikkareissusta on vielä todettava sen verran, että koittakaapa joskus raahata reilut 40kg velttoa lihaa autoon ja pois - on muuten helpommin sanottu kuin tehty ;) Mutta niin vain saatiin nukutettu koiruus autoon ja pois, ja turvallisesti kotiin heräilemään. Rutulla kintut muuten kondiksessa, toisessa vuohisessa on mojova liikaliha. Jahka kelit kuivuu niin saa alkaa tarhailemaan poikien kanssa, ja kun alkaa liikkua vähän yksinäistä nollottelua enemmän, niin näkee sitten reagoiko kintut vai ei. Sen mukaan sitten jatkoa, jatkuvaa kovaa pohdiskelua kyllä vähän väliä käyn mielessä, että mitäs jatkossa... Tähän romaanin loppuun pitää vielä todeta tammoista. Ellua arvelin viikko sitten että kohta on tulossa kiimaan. Nyt näyttäisi kiimaiselta, vaikkei käytös vielä sitä kovasti olekaan. Näyttää ne silläkin taas pyörähtävän kiimat normaalisti käyntiin :) Mustalla edelleen joku superhyperaktiivinen vauva mahassa, siellä se jyskää ja mekkaloi aina kun käy mahaa rapsuttelemassa. Saapa nähdä minkälainen duracel sieltä tulee :) Itsellä jo hillitön varsakuume kun ensimmäiset shettisvarsat alkavat syntyä, ja meillä on vielä piiiitkästi odottelua jäljellä. Mutta kyllä se varsominen lähestyy, päivä päivältä.. Ja varsakuumetta helpottaakseni on sitten jo suunniteltu vähän jatkoakin, varauksia tehty sinne ja tänne. Mutta niistä enemmän myöhemmin ;) Seuraavaan kertaan! Ma 3.3.2008 No niin. Taas on tapahtumarikas viikonloppu takana! Lauantaina ensin harrastettiin poniagilityä, kun Ylivieskassa järjestettiin agilitykurssi. Meiltä mukana oli Nipsu ja Riiviö. Riiviön kanssa agilityyn olen haaveillut enemmänkin panostaa, ja hyvä oli aloittaa omalta kurssilta. Esteitä kurssilla oli monennäköisiä - pressua, hapsuja, pujottelua, tunni, keinulauta.... Eniten tuskaa tuotti rengas (etujalat renkaaseen). Harjoittelulla sekin alkoi vähitellen sujumaan :) Minä treenailin Riiviön kanssa, Joni ja Petra Nipsun kanssa. Kurssin jälkeen oli vielä harjoituskisat, kurssilla treenattu tuttu rata edessä. Joni halusikin osallistua Riiviön kanssa, ja oli kieltämättä hyvä valinta - parin yhteistyö toimi ihan loistavasti, ja sijoittuivatkin kolmansiksi kisassa! Meikäläisen kanssa Riiviötä ei sitten taas kiinnostanutkaan.. Sijoituttiin kumminkin viidensiksi. Petra ja Nipsu tekivät huolellisen, selkeän, puhtaan radan rauhalliseen tahtiin, eikä aika riittänyt ihan kärkikahinoihin, mutta tosi hienosti meni kumminkin. Kivaa oli kaikilla, ja hyvä fiilis jäi agilitystä - tätä pitää kokeilla vielä jatkossakin! ;) Sunnuntaina sitten olikin meno vähän rauhallisempaa. Aamuyöllä käännettiin auton nokka kohti Mikkeliä, ja matkattiin kevään ensimmäiseen rotunäyttelyyn. Matka sujuikin taas ihan hyvin. Jyrki oli ihana ja lähti "apukuskiksi" ajamaan, niin minä sain työ-yön jälkeen matkalla vähän aikaa torkkua. Paikanpäällä oltiin hyvissä ajoin, ja kehät oli vielä jonkun verran myöhässä, että aikaa oli valmistella rauhassa. Ensimmäiseksi oli Joni esillä JH-kisassa. Eilisellä kurssilla Nina innosti Jonia kokeilemaan, ja mikäs siinä. ;) Nipsun kanssa osallistuivat, ja ihan hyvin ponin esittäminen sujuikin (meidän "treenillä" ihan super-hyvin!). Sijoittuivat toiseksi, ja saivat ruusukkeen ja komean pokaalin muistoksi :) Vähän treeniä kotona, ja saavat osallistua useamminkin, jos tahtovat ja näyttelyiden yhteydessä sattuu sopivasti JH-luokka olemaan :) No, itse kehässä sitten. Pojat oli heti luokan alussa peräjälkeen. Hiukkasen piti kiirettä ponien vaihdon kanssa. Nipsu ensin. Esiintyikin ihan kohtalaisesti, liikkeissä meni vähän metsikköön josta kiitos meikäläisen esittämiselle. Mutta ihan kohtalainen suoritus kumminkin. Riiviön kanssa paremmin, sillä ihan hyvä esiintyminen. Joni handlasi Riiviötä kehän lopulla kun kaikki oli yhtä aikaa kehässä, ja siinä liikkui vielä mallikkaammin kuin alussa. Yllätys olikin itselle aikamoinen, kun loppujen lopuksi Riiviö jäi luokassa viimeiseksi ja vielä kokonaan ilman palkintoa :( Harmittaa! Kyllä edes jonkinlaista palkintoa odotin, vaikka sijoitus ei olisi kummempi ollutkaan. No, tuomarin mielestä poni oli vain nelivuotiaaksi liian kehittymätön. Poni ei vain ollut tuomarin mieleen.. Nipsu sijoittui luokassa ihan mukavasti, oli toinen ja II-palkinnolla. Vähän tasapainotti päivän saldoa, mutta kyllä kotimatka meni mietteissä että mikäs nyt.. Loppujen lopuksi tulin siihen tulokseen, että eikait tässä, ei lannistuta (vieläkään ;) ), ja jospa seuraavalla kerralla taas paremmin! Kotimatka meni hyvin, mukavahan noiden poikien kanssa on reissata - kaksi järkevää nuorta, niin mikäs tässä :) Poniperjantai lähestyy uhkaavasti... Mukavasti on poneja tullut, eiköhän se tästä! :) Su 10.2.2008 Kummasti taas aikaa vierähtänyt edellisestä. Kuukausi kyllä taas mennyt sukkelaan! Meillä täällä on arki sujunut normaalisti omalla painollaan. Riiviö on aloitellut treeniä, Nemo on laitettu ajoon ja toimiikin hyvin, rutiinia nyt sillekin ajellaan alle. Ruttu edelleen toipilaana. *huokaus* Ellu on oma ihana itsensä, silläkin on kevättä rinnassa :) Ja Mustalla masu paisuu, siinä on pikkuisella tilava yksiö jossa mellastaa. Eilen käytiin ponipoikien ja Ellun kanssa Ylivieskassa mätsärissäkin. Reissu meni aikasta loistavasti, oikein tyytyväinen olen noihin karvakorviin. Ellu yllätti ja sai punaisen ruusukkeen parista, vaikka olin ihan varma että se ei saa kyllä mitään.. Joni esitti sen ja hienosti esittikin, ei voi kyllä kuin kehua. Ja saivatkin sitten lopuksi "Päivän Pari"-palkinnon. Ja erityisesti mainitsemisen arvoista, tamma sai paperiin kommentin "Ystävällinen ilme". Taas se tuli todistettua ;) Pojat taas puolestaan sattuivat luokan alkuun kahteen ensimmäiseen pariin, Riiviö numerolla 23 ja Nemo numerolla 24. Hiukkasen kiirettä oli vaihtaa, mutta Joni handlasi taas hyvin hommansa ja hyvin ennätin esittää itse molemmat. Riiviö sai paristaan punaisen, ja Nemo samoin. Jatkokehässä Nemo nappasi lisäksi luokkavoiton! Ja loppukehässäkään ei huonosti mennyt, kun kotiintuomisina oli BIS III:sen titteli. Kaikin puolin mukava näyttelypäivä, mitä nyt Ellu vähän osoitti mieltään katoksilla, ja pojat höyrysivät alussa orienergiaa. Kummasti vain nekin sitten päivän päälle rauhoittuivat, ja tosiaan mukava reissu oli! Seuraava etappi onkin sitten Mikkelin rotunäyttely, jonne noiden hurjien kanssa olisi tarkoitus lähteä.. Kuutisenkymmentä ponia on ilmeisesti Mikkeliin tulossa, eli ihan mukavan kokoiset näyttelyt sielläkin tulee olemaan. Pohjanmaan Poninäyttelyä yritän kovasti mainostaa, että saataisi sitten tänne "omiinkin" näyttelyihin porukkaa mukaan. Luvassa onkin "Suuri Poniperjantai 2008", nimittäin samana päivänä on aamusta shettisten rotunäyttely, jonka jälkeen ravataan Ylivieskan ensimmäiset poniravit! Ennen näyttelyitä ja muita on kuitenkin luvassa muutakin kivaa, kun ponien kanssa käydään agilitykurssilla.... ;) Säpinää on siis luvassa! To 10.1.2008 Väsynyt mutta onnellinen! :) Tänään sen sitten hain kotiin. Uuden ponin :) Nuori poniherra "Nemo" tuli Riiviölle kaveriksi, samanikäisiä ja muutenkin paljon samanoloisia jätkät ovat molemmat. Aikoihin en Nemoa ollut livenä nähnyt, joskus varsana kuitenkin. Jo silloin siitä pidin, ja ihan heti en olisi uskonut että vielä jonain päivänä sen haen omana kotiin - vaan siellä se nyt kuitenkin tallissa seisoo! :) Todellakin pidän tästä ponista, ilmassa on kyllä "rakkautta ensisilmäyksellä". Jatkossa ruvetaan vähitellen kärryttelemään tämänkin kanssa, ja radoillekin varmaankin koetetaan. Mitään huipputykkiä ei tästäkään ole tarkoitus tehdä, kunhan touhutaan ja harrastellaan, pidetään mielenvireyttä yllä niin ponilla kuin itselläkin. Poikaparin kanssa tullaan käymään myös näyttelyissä joissain määrin, ja harrastellaan muutenkin kaikenlaista. Mukava kun noita on nyt kaksi samanlaista, voi yhdessä touhuta :) Hakureissu itsessään olikin helpommin sanottu kuin tehty. Ei kyllä ikinä "etelänreissulla" ole noin kovasti vastustanut, eikä kuitenkaan käyty kuin Tampereella asti.. Ylivieskassa ensimmäisen kerran auto kiukutteli, Evijärvellä seuraavan kerran. No, kaikesta huolimatta matka jatkui, mutta ei kuitenkaan suoraan. Säätiedotus oli myöskin oikeassa - todella huonot ajokelit etenkin pohjoisemmassa Suomea. Lunta tuli ja pyrytti, ja tiellä se sitten pöllysi niin ettei eteensä kunnolla nähnyt, ja matkanteko oli ihan köröttelyä. Eikä kyllä ikinä aiemmin ole tullut noin paljon harhaanajokilometrejäkään kuin tänään - mikä ei tietenkään johtunut siitä että navigaattorin mukaan mentiin, kun karttaa ei ollutkaan mukana ;) Ja muistin mukaan sitten aina oiottiin reittejä suoriksi, kun setä saneli ohjeita millon minkäkinlaisille kinttupoluille (kyllä, navigaattoria kannattaa ensin kunnolla opetella käyttämään ennen kuin pelkästään sen varassa lähtee pitemmälle). Matkalla oli aluksi tarkoitus käydä katsomassa toinenkin poni, mutta eksymisten ja viivytysten takia aikataulu ei antanut myöten. No, kyllä se Nemo on kuitenkin ehdottomasti se minunlaiseni poni. Kiireellä nippanappa ennätettiin paperit tehdä yhdessä, ja rauhassa sitten jäin pakkailemaan ponin autoon. Mikäpä siinä, hurmuriori osasi kyllä käyttäytyä niin lastatessa kuin matkallakin. Matka sujui samoin erittäin hyvin, ja kotimatkalla tuli tehtyä vain pieni ylimääräinen mutka. Olipahan reissu, mutta tulipahan tehtyä, ja kyllä kannatti! Muuten sivuilta ei vielä Nemosta löydy, pitäisi joku päivä päivitellä sivut ajan tasalle, samoin kuin lokeroida nämä päiväkirjaviestit. Meillä on saunaremontti kovasti päällä, ja siihen on tahtonut upota kaikki aika töiden ja ponitouhujen lisäksi. Vaan jospa sitä ensi viikolla joku päivä viimein ottaisi itseä niskasta kiinni... Ke 2.1.2008 Hyvää uutta vuotta kaikille! :) Pitää jossakin välissä paremmin päivitellessä siirtää tuo viime vuosi omaan lokeroonsa, ja vaihtaa päiväkirjakin vuoteen -08. :) Uusi vuosi alkoi kohtuullisen lupaavasti. Etelämmäksi suunnitellaan kovasti reissua kopin kanssa, jos ja kun pieni karvainen kaveri sieltä kotiin haetaan niin siitä sitten tarkemmin. Mutta pakko tunnustaa että tämä likka on tohkeissaan tästä ponista, aiemminkin ponia nähnyt ja jotenkin aina siitä tykännyt. Myynti-ilmoituksenkin kun näin ensimmäistä kertaa niin en edes ponia kysellyt vaikka pitkälti vastaavanlaista on katseltukin, kun ajattelin että ei se kuitenkaan voi olla mahdollista. No, toivotaan että kaikki menee suunnitelmien mukaan ja pian pääsen uuden karvapallon teillekin esittelemään :) Lisää iloisia uutisia näin alkuvuoden kunniaksi. Mustan mahassa todellakin on elämää! Tiineys suunnilleen puolivälissä, ja oikeasta paikasta kun jaksaa kokeilla, niin kyllä siellä välillä melske käy. Huomattavasti heikommin liikuskelu kyllä tuntuu kun aiemmilta tammoilta, mutta eiköhän se mene pitkälti sen piikkiin että varsanalku on vielä niin pieni, ja toisekseen Mustalla kun on sitä runkoa ja massaa mihin vauva piilottaa... ;) Mutta pääasia, että siellä se on, ja todellakin toivon että pysyisikin tallessa loppuun asti, ja syntyisi maailmaan helposti ja hyvissä voimin! Riiviö-rintamalla myös positiivista kerrottavaa. Tauko teki pojalle todellakin terää. Nyt on kuvioissa taas vanha kunnon ponipoika, pilkettä silmäkulmassa ja elämäniloa rinnassa. Eiköhän se tästä :) Ruttukin on saanut paranneltua haavojaan, kyllä ne ennen kärpästen tuloa umpeen saadaan jos hyvin jatkuu. Vielä on monta senttiä matkaa, mutta pikkuhiljaa... Alkaa vaan jäpikällä olla virtaa niin paljon, että vuorottelua pihattoon suunnittelin. Pääsisi tämäkin sankari oikomaan kinttujaan ja vähän notkistumaan ja verryttelemään ja ylipäätään LIIKKUMAAN enemmän kuin viimeisiin kuukausiin. Nyt nousee jo jalatkin sen verran, että kengittäjä pitäisi saada paikalle kiireen vilkkaan... Kun saa viimein kunnolla jalat ylös että saa kengät pois ja suksia lyhennettyä. Kaikin puolin hyvillä mielin jatketaan vuotta!